Perisynnittömän sikiämisen juhlaa oli vietetty idässä jo ennen sen saapumista 800-luvulla Konstantinopolista Etelä-Italiaan ja Sisiliaan, joissa oli suuri kreikankielinen väestö. Italialaissyntyinen pyhä Anselm, Caterburyn arkkipiispa (+1109), toi juhlan hiippakuntaansa Englantiin. Paavi Sixtus IV liitti 1476 juhlan kirkon liturgiseen kalenteriin. Kuvataiteessa Marian perisynnitöntä sikiämistä kuvataan yleensä kirkastuneena naisen hahmona tai taivaallisena hahmona, jota usein ympäröivät enkelit, kukat, pilvet tai tähdet. Niissä asiaa lähestytään teologisesti, ei biologisen kokreettisesti. Marian sikiäminen oli kuitenkin hänen vanhempiensa Anna ja Joakimin ruumiillisen rakkauden tulos. Kysymys on siitä, että Jumala valmisti Mariaa Poikansa synnyttäjäksi varjelemalla hänet perisynniltä. Yksi kuva perisynnittömän sikiämisen kuvauksista on poikkeuksellinen. Kyseessä on Gaudenzio Ferrarin (+1546) Milanossa oleva seinämaalaus nimeltään Ilmestyminen Joakimille ja Annalle. Siinä ilmestyy kaksi enkeliä Jerusalemin muurin ulkopuolella kadulla kulkeville ihmisille. Enkelit ilmeisesti puhuvat ryhmälle, jossa päätään kohottaa hämmästynyt nainen ja kadun toiselle puolella vanhempi mies, joka näyttäisi olevan tekemässä kauppoja lammaspaimenen kanssa. Muurin edustalla tapahtumia seuraa joukko hyvin pukeutuneita naisia. Taustalla muurin yläpuolella on temppelikukkula komeine rakennuksineen. Pariskunnan rukouksiin vastataan ja lapsen tulosta ilmoitetaan. | Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen juhlapäivän alkuvirsi: "Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa." Jes. 61:10. |