Vielä laupeudentöistä: vankien hoitaminen ja epäoikeudenmukaisuuden kestäminen. Orjuus | Eräänlaisen adventtikalenterin 14. osaMarjatta lainaa omasta kirjastaan |
Orjuutta pidettiin luonnollisena uudelle ajalle saakka. Vanhassa testamentissa on säädöksiä orjien oikeasta kohtelusta ja vapauttamisesta. Uudessa testamentissa apostolit Pietari ja Paavali puhuvat kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta ja siitä, että kristillisessä seurakunnassa orjat ja vapaat ovat yhtä lailla Jumalan edessä. Ruotsi kielsi orjuuden vuonna 1335, mistä johtuu, että Suomessakaan ei ollut maaorjia, kuten Venäjällä. Torpparitkaan eivät olleet orjia, vaikka heidän asemansa ei aina ollut oikeudenmukainen." | Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, |
Epäoikeudenmukaisuuden kestäminen
"Jeesus oli antanut ohjeen pahan kohtaamisesta, ohjeen jota hän itse noudatti: 'Teille on opetettu: "Silmä silmästä, hammas hampaasta." Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin. Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.' Ei ole kysymys siitä, että pitäisi alistua vahvemman edessä ja tämä saisi tehdä, mitä haluaa. Kysymys on pyrkimyksestä keskinäiseen sopuun ja voittamaan paha hyvällä. Ei se aina onnistu, ja silloin pitää puolustautua mahdollisuuksiensa mukaan. Epäoikeudenmukaisuudesta ei kuitenkaan päästä toisella vääryydellä. Kostaminen luo vain koston kierteen: aina on uusi vääryys kostettavana. Pyhä Augustinus kirjoittaa: 'Kaikkivaltias Jumala … ei voisi äärettömässä hyvyydessään sietää mitään pahaa luoduissaan, ellei hän olisi siinä määrin kaikkivaltias ja hyvä, että hän vetää pahasta esiin hyvää.' Rooman valtakunnassa viranomaiset hermostuivat siitä, että mitä enemmän kristittyjä tuomittiin ja surmattiin, sitä enemmän kirkkoon liittyi uusia jäseniä. 'Kristittyjen veri on siemen,' kirjoitti Tertullianus. |