| Olen yrittänyt osallistua nykyiseen kovien arvojen keskusteluun tuomalla muita esimerkkejä kirjassani Hyvien tekojen aarre - Laupeudentöitä tekemään. Siinä pohdin laupeudentekoja ja -tekijöitä eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Toivon, että se vielä voisi tavoittaa joitakin ihmisiä. Täällä Marjatalta-blogissa olen myös julkaissut tusinan verran lainauksia kirjasta. Ne löytyvät täältä. |  |
|
0 Comments
"Tuberkuloosiparantolat on muutettu toiseen käyttöön. Helsingissä terveyskeskuksemme oli Laakson entisessä parantolassa. Sairaalan kroonikko-osastolla kävin kerran joulun alla Emmauksen väen mukana tervehtimässä sellaisia potilaita, joita ei kukaan käynyt katsomassa. Muistan erityisesti yhden miehen, joka oli kovin murheellinen siitä, että hänellä oli siskon perhe Helsingissä, mutta kukaan ei koskaan tullut. Jos he olisivat asuneet kaukana, hän ei olisi ollut niin pahoillaan. Kotonani odottivat lapseni, joiden äiti oli aina työssä tai maailmaa parantamassa. Ajattelin, että meitä oli kaksi murheellista. Minun tilanteeni oli kuitenkin toinen, koska parin tunnin päästä pääsin kotiin."
'Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana'.” Toisin sanoen, sydän ei ollut mukana siinä, mitä tehtiin ja sanottiin. Murehtiva ihminen sen kyllä huomaa." Kirjasta Hyvien tekojen aarre
"Muukalainen on vieras, ehkä outo, joku joka ei kuulu meihin. Muukalainen on tullut muualta, esimerkiksi maahanmuuttaja. Hän voi olla pakolainen tai tullut työhön toiseen maahan. Hän on saattanut tulla avioliiton solmimisen takia. Yhteiskunta antaa tulijoille erilaisia statuksia sen mukaan, mistä syystä he ovat tulleet. Tulee muukalainen mistä syystä tahansa, hänen on kuitenkin löydettävä oma paikkansa. Se ei aina ole helppoa. Aiemmin paikalla olleet pitävät kiinni paikoistaan ja monet luulevat, että kaikki paikat on jo varattu. ...
Oikeuden vaatimus Vanhassa testamentissa perustuu siihen, miten Jumalan olemus käsitetään: 'Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra, suuri, väkevä ja pelottava Jumala. Hän ei ole puolueellinen eikä häntä voi lahjoa. Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.'” Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: armahda meitä. Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: anna meille rauha. Kirjasta Hyvien tekojen aarre
"Kun Jeesus kuten muutkin ristiinnaulitut riisuttiin ennen ristille panoa, siihen liittyi myös tarkoituksellinen häpäiseminen. Hänen nöyryyttämiseensä oli käytetty myös vaatetta, purppuranpunaista kuninkaanviittaa, joka hänellä oli päällään hänen ollessaan sotilaiden pilkan ja pahoinpitelyn kohteena. Jeesus kävi inhimillisen alennustien loppuun asti. Voittajat ovat aikojen saatossa nöyryyttäneet voitettuja erilaisin kujanjuoksuin.
Alastomien vaatettaminen
Kirjasta Hyvien tekojen aarre
Nälkäisten ruokkiminen'Tänä aamuna sataa. Päivä on minulle mieleinen. Se on orjien vapauttamisen päivä. Tänä päivänä me juhlimme orjuudesta pääsemistä. ... Vankiloissa mustat olivat syntipukkeja. Mutta valkoiset ovat nyt sivistyneempiä. He eivät kohtele meitä halveksien. Valistakoon Jumala valkoisia, että mustat tulisivat onnellisiksi. Sataa edelleen. Minulla on vain papuja ja suolaa. Sade on rankka. Kuitenkin olen lähettänyt lapset kouluun. Minä kirjoitan, kunnes sade loppuu. Sitten menen Senhor Manoelin luokse myymään romurautaa. Romuraudasta saamallani rahalla ostan riisiä ja makkaraa. Sade on vähän hellittänyt. Menen ulos. ... Minun käy niin sääliksi lapsiani. Kun he näkevät ruokaa, he huutavat: 'Eläkoon äiti!' ... On satanut; on tullut kylmä. Talvi tulee. Ja talvella syödään enemmän. Vera alkoi pyytää ruokaa. Mutta minulla ei ollut mitään. Se oli näytelmän uusintaesitys. Minulla oli vain kaksi cruzeiroa. Halusin ostaa vähän jauhoja ja tehdä käristystä. Pyysin Dona Alicelta ihraa. Hän antoi minulle ihraa ja riisiä. Oli jo kello yhdeksän illalla kun söimme.
1960-luvulla Myllyjärven ekumeenisessa keskuksessa toimi isä Robert de Caluwén kanssa itävaltalainen isä Theodor Rohner. Hän oli Suomessa kymmenen vuotta, minkä jälkeen hän läksi 1970-luvun alussa viideksitoista vuodeksi Brasiliaan. Siellä hän toimi ns. baasis-seurakunnassa opettaen köyhiä, auttaen arjen ongelmien ratkaisemisessa ja rohkaisten oikeudenmukaisuuden vaatimisessa. Hän kirjoittaa: ”Solidaarisuus on erittäin tärkeää, omassa ympäristössä ja maailmassa. Baasis-seurakuntaan kuuluu myös valmius laskea omaa elintasoa tietoisesti ja vapaaehtoisesti nälkäisten ja hätää kärsivien hyödyksi. Se on uudistumisen paikka. Se asettuu henkilökohtaisen, yhteiskunnallisen, kirkollisen ja ekologisen alueelle olojen parantamisen tähden. Suuremmissa kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä baasis-seurakunta suojelee kuitenkin omaa itsenäisyyttään. Mitä siinä tehdäänkään, sen päättävät jäsenet omalla vastuullaan. Se haluaa pysyä pienenä. Kaikkien on tunnettava toisensa. Kaikilta odotetaan keskinäistä sitoutumista. Me (eurooppalaiset ryhmät) haluamme auttaa heitä vapauttamaan itse itsensä.” Baasis-seurakunnilla on samoja ajatuksia ja tavoitteita kuin vapautuksen teologian ryhmillä, mutta ne keskittyvät enemmän oman yhteisönsä elämän parantamiseen. Brasiliassa piispa Helder Camara ei jättänyt hallitusta rauhaan. Hänet siirrettiin syrjäiseen maan kolkkaan toivoen että hän vaikenisi. Siellä hän sai uudistuksia aikaiseksi ja kannusti ihmisiä yhteiskunnan väkivallattomaan uudistamiseen. Samaan aikaan latinalaisessa Amerikassa laajalti vaikuttanut vapautuksen teologia otti poliittisemman linjan. Se oli vasemmistolaista ajattelua samaan aikaan kun kylmä sota vallitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vapautuksen teologia sai osittain syyttään kommunismia ajavan leiman. Kuten Dom Helder Camara sanoi: ”Kun annan ruokaa köyhille, he sanovat, että olen pyhimys. Kun kysyn, miksi köyhillä ei ole ruokaa, sanotaan, että olen kommunisti.” Kirjasta Hyvien tekojen aarre
Tänään aloittaa paavi Franciscus laupeuden riemuvuoden ja sen merkiksi hän avaa "laupeuden oven", Pietarin kirkon pyhän oven, "josta sisään käyvä voi kokea Jumalan rakkauden, Jumalan, joka lohduttaa, antaa anteeksi ja antaa toivon." Kaikissa katolissa hiippakunnissa avataan pyhä ovi pyhiinvaellusta varten. Helsingin hiippakunnassa piispa Teemu Sippo avaa laupeuden oven Pyhän Henrikin katedraalissa sunnuntaina. Liturgisessa kalenterissa 8. joulukuuta on AUTUAAN NEITSYT MARIAN PERISYNNITTÖMÄN SIKIÄMISEN JUHLAPYHÄ. Sen kunniaksi otan päivän adventtikalenteriini tekstin kirjastani Ruusuja Neitsyt Marialle - Matkalla Jumalanäidin kanssa. "Perisynnittömän sikiämisen juhlaa oli vietetty idässä jo ennen sen saapumista 800-luvulla Konstantinopolista Etelä-Italiaan ja Sisiliaan, joissa oli suuri kreikankielinen väestö. Italialaissyntyinen pyhä Anselm, Caterburyn arkkipiispa (+1109), toi juhlan hiippakuntaansa Englantiin. Paavi Sixtus IV liitti 1476 juhlan kirkon liturgiseen kalenteriin.
Muurin edustalla tapahtumia seuraa joukko hyvin pukeutuneita naisia. Taustalla muurin yläpuolella on temppelikukkula komeine rakennuksineen. Pariskunnan rukouksiin vastataan ja lapsen tulosta ilmoitetaan."
 Mies kylvämässä. Willem Vrelantin työpaja, 1400-luvulta. Kuva: Getty Open Content. "Jumala on luonut ihmisen järjelliseksi olennoksi, jolla on persoonan arvo. Hänellä on ymmärrykseen perustuva kyky toimia tai olla toimimatta. Ihmisellä on vapaa tahto, hän voi määrätä itsestään ja tehdä valintoja. Kiinnittyessään Jumalaan ihminen voi valita hyvän ja välttää pahan. Sanotaan, että mitä enemmän ihminen tekee hyvää, sitä vapaammaksi hän tulee. Hyvyys avartaa ihmisen mielen, itsekkyys ja pahuus kaventavat sen. Vapaus tuo kuitenkin mukanaan vastuun, johon liittyy ihmisen tahto. Myös rakkaus on tahdon asia valintojen perustana. Tahtonsa mukaan, tietoisena valintana tehdyistä teoista ihminen on täysin vastuussa. Tätä vapauttaan ihminen toteuttaa toisten vapaitten ihmisten keskuudessa, mikä automaattisesti jo rajoittaa vapautta ja estää mielivallan. Rakkaus kaiken perustana on kolmiulotteista suuntautuen Jumalaan, lähimmäisiin ja ihmisen omaan persoonaan ja elämään Jumalan lahjana. Todellisuudessa ihmisen kyky toimia tahtonsa mukaan saattaa olla rajoittunut monista syistä, itse aiheutetuista, toisten aiheuttamista, olosuhteiden aiheuttamista tai synnynnäisistä heikkouksista. Oman hyvänsä ja yhteisen hyvän saavuttamiseksi ihminen tarvitsee silloin vahvempien apua ja tukea. Vapaata tahtoa ja sen merkitystä ei voi kieltää siksi, että kaikki erehtyvät ja tekevät virheitä ja syntiä.
|
Marjatta Jaanu-Schröder
MarjataltaTällä sivulla bloggaa Amanda-kustannuksen Marjatta Jaanu-Schröder. Hän on teologian maisteri ja tietokirjailija, joka on toiminut Helsingin katolisen hiippakunnan opetustyön johtajana sekä suorittanut jatko-opintoja Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella tutkien Jaavan uskonnollista elämää. Marjatan Facebook-ystäville nämä kirjoitukset ovat entuudestaan tuttuja, mutta nyt niihin pääse tutustumaan muutkin. Arkisto
August 2019
Hakusanat
All
Linkkejä |
RSS Feed
