Pyhän Joosefin kirkon vihkimiseen valmistautuminen Kuopiossa

Lauantaina, 3. toukokuuta 2014, vihitään Kuopion keskustasta vastikään hankittu kirkko pyhälle Joosefille ensimmäisenä katolisena kirkkona Itä-Suomessa 1500-luvun jälkeen. Nimettömänä pysyneen eurooppalaisen lahjoittajan suuri anteliaisuus mahdollisti Männistön vanhan kirkon ostamisen Kuopiosta ev.lut. seurakunnalta 27.11.2013. Arkkitehti Antti Koposen suunnittelema kaunis kirkko on rakennettu 1912–13 ja se on puurakennuksena epätavallinen esimerkki suomalaisesta jugendtyylistä. Kirkon sisustusta muutetaan nyt katoliseen liturgiaan sopivaksi hiippakunnan historia- ja taidetoimikunnan (piispa Teemu Sippo SCJ, puheenjohtaja, Santina Ambrosini, Benito Casagrande ja Diana Kaley) toimesta.

Männistön vanha kirkko tammikuussa. Toukokuussa se vihitään Pyhän Joosefin katoliseksi kirkoksi.

Paljon tarvitaan: uusi alttari, saarnatuoli, tabernaakkeli, kasteallas, vihkivesiastiat, polvistumispenkit, rippituolit, kynttilänpidikkeet, vihkiristit... Näitä tekevät artisaanit Kuopiossa ja Helsingissä alkuperäisen kirkkoarkkitehtuurin linjaa seuraten, historia- ja taidetoimikunnan suunnitelmien mukaan. Toteutuksesta vastaa pääasiallisesti Santina Ambrosini; rippituolien ulkoasun muotoiluun on myös Benito Casagrande osallistunut.

Kirkko ennen muutostöiden aloittamista.

Lisäksi tarvitaan taideteoksia: risti alttarin yläpuolelle, ristintien asemat, maalauksia ja patsaita, ja tietysti myös messukaapuja, ehtoollisastioita ja kaikkea muuta, mitä messun vietossa tarvitaan. Alkajaisiksi Pyhän Henrikin seurakunta on lahjoittanut pyhää Joosefia esittävän maalauksen, joka oli esillä katedraalissa vuoteen 1962 saakka (maalaus kehystetään ja sijoitetaan alttarin taakse); piispantalosta on saatu vaskinen tabernaakkeli; eri seurakunnat ovat lahjoittaneet messukaapuja ja niin edelleen.

Kirkon ja sen esineistön lyhyt historia laaditaan aikanaan, mutta eräällä piispa Teemun vastaanottamalla lahjoituksella on sen verran kiinnostava tausta, että se ansaitsee tulla kerrotuksi jo nyt.

Trotzdem  -  Kuitenkin

Piispa Teemu Sippo vieraili vastikään ystäviensä luona Osnabrückissa, Saksassa, missä hänelle esiteltiin muuan Erica Meist, joka jäätyään leskeksi oli mennyt naimisiin toisen lesken, kuuluisan kuvanveistäjä Karl Meistin, kanssa. Hän kertoi piispalle, että edesmenneen miehensä lukuisista puuveistoksista yksi oli ollut tekijälleen erityisen rakas. Lähes luonnollisen kokoisen Madonnan ja lapsen veistäminen oli vienyt yli vuoden, ja hän oli aina toivonut sille löytyvän arvokkaan paikan. Veistäjän leski halusi nyt lahjoittaa patsaan Suomen hiippakunnalle sijoitettavaksi Kuopion uuteen katoliseen kirkkoon. Hän oli valmis lahjoittamaan myös toisen, pienemmän Madonna ja lapsi -veistoksen hiippakunnalle jos sille vain löytyy sopiva paikka. Molemmat lahjat otettiin kiitollisina vastaan ja toinen patsas on sijoitettu Jeesuksen pyhän sydämen kappeliin Vaasaan.

Erica Meist kertoi, että miehensä oli polttanut kaikkiin teoksiinsa, myös tämän patsaan pohjaan, sanan "Trotzdem"- "Kuitenkin". Syy tähän selviää hänen erikoislaatuisessa elämässään ja urheassa kamppailussa vastoinkäymisiä vastaan..

Karl Meist syntyi Dortmundissa 15.6.1911. Hän sai Sauerlandissa vuonna 1935 oppiarvon "Friseur-Meister" eli mestarikampaaja. Sitten koitti toinen maailmansota. Meist värvättiin armeijaan ja lähetettiin itärintamalle, missä 1941 hän haavoittui vakavasti lähellä Moskovaa ja menetti oikean kätensä. Tämä tarkoitti uuden ammatin hankkimista sodan päätyttyä. 1945 hän muutti Osnabrückiin, työskennellen eri yrityksissä, ensin ovimiehenä ja sitten insinööritoimistossa. Vuonna 1960 hän oli saanut tarpeeksi rahaa säästöön ostaakseen talon ja mennäkseen naimisiin elämänsä rakkauden kanssa, mutta vuoden sisällä vaimo sairastui parantumattomasti. Meist huolehti vaimostaan yhdentoista vuoden ajan (näistä kahdeksan vaimo oli pyörätuolissa), tämän kuolemaan vuonna 1971 asti. Tätä seurasi toinen takaisku: pienestä leikkauksesta jäi septinen haava jonka paraneminen kesti lähes kaksi vuotta. Sitten eräänä päivänä 1973, Meistin istuessa kuistilla, nuori naapurinpoika tuli hänen luokseen puupalan ja veitsen kanssa ja pyysi veistämään miekan. "Miten minä siihen pystyisin", kysyi Meist, "minullahan on vain yksi käsi." "Tietysti pystyt, istu puupalan päälle ja veistä se sitten", poika vastasi.

Karl Meist työssään.

Niin 62 vuoden iässä Karl Meist aloitti uuden uran. Hän muutti keittiönsä verstaaksi, teki työkaluja ja pöytiä jotka mahdollistivat veistämisen vasemmalla kädellä, ja seuraavina vuosina hän teki yli 200 veistosta: ei pelkästään uskonnollisia kuvia vaan myös lintuja, eläimiä, taruhahmoja... Hän hankki suurimman osan materiaalistaan Oberammergaun lähimetsistä, myyden patsaita voidakseen hankkia puun seuraaviin – joten hänen töitään löytyy nyt ympäri maailmaa.

Karl Meistin Madonna ja lapsi.

Ja jokaisen patsaan pohjassa on sana "Trotzdem" - "Kuitenkin". Vuonna 1993 annetussa haastattelussa 81-vuotias Meist kertoi: "Minulla on vain viisi sormea, mutta kuitenkin pystyn veistämään näitä teoksia. Olen kokenut paljon kärsimystä, mutta kuitenkin nautin yhä elämästä." 

Karl Meistin kaunis Madonna ja lapsi -veistos on jo Kuopiossa, ja saa kunniapaikan alttarin viereltä. Taiteilijan rakas ensimmäinen vaimo on ollut mallina madonnan kasvoille.

Diana E. Kaley, maaliskuussa 2014

Englannista kääntänyt: Reijo Pehrman