Marjatalta-blogi

Jeesuksen pyhä nimi

3/1/2018

Katolisessa liturgisessa kalenterissa on tänään 3. tammikuuta aiheena Jeesuksen pyhä nimi. Siihen liittyy myös Jeesuksen rukous: "Herra Jeesus Kristus, armahda minua", kuten se yksinkertaisimmassa muodossaa tunnetaan jo 500-luvulta. Se on meditaatiorukous, jossa ei vain toisteta sanoja yhä uudelleen, vaan katsellaan niiden kohdetta ja annetaan hänen tulla sydämeen.

Tämän päivän laudeksessa rukoillaan:

Jeesus, elävän Jumalan Poika, Isän kirkkaus, ikuinen valo, kunnian Kuningas, vanhurskauden aurinko, Neitsyt Marian poika, valaise tämä päivä ihmiseksitulemisesi kirkkaudella.
Jeesus, ihmeellinen neuvontuoja, väkevä Jumala, rauhan ruhtinas, suo sinun ihmisyytesi pyhyyden ohjata vaellustamme.
Jeesus, kaikkivaltias, kuuliainen, kärsivällinen, lempeä ja nöyrä, osoita meille nöyryyden ja hyvän tahdon voima.
Jeesus, köyhien isä, uskovien kunnia, hyvä paimen, tosi valo, ääretön viisaus, rajaton rakkaus, tiemme ja elämämme, anna kirkollesi köyhyyden henki.

Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, niin taivaassa kuin maan päällä -teksti (Fil 2:10) Il Gesù -kirkossa Roomassa. Kuva: Marie-Lan Nguyen / Wikimedia Commons

0 Comments

Ruusukko: Jeesus syntyy Betlehemissä

9/10/2017

0 Comments

Ruusukon iloisten salaisuuksien 3. asema: Jeesus syntyy Betlehemissä

Jumala tulee meidän keskellemme syntyen pieneksi lapseksi vähäisen kaupungin laidalla. Taivaan kirkkaus tulee todelliseksi ihmisten maailmassa. Mutta sen havaitsevat vain ne, jotka ovat valmiita yllättymään, jotka eivät luule tietävänsä kaikkea, vaan lähtevät epäröimättä kutsun kuultuaan.

"Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä."

(Luuk. 2:1-20)

Jean Bourdichon: Jeesuksen syntymä. Ranska, n. 1480-1485. Kuva: Getty Open Content

0 Comments

Herran temppeliin tuominen

2/2/2016

0 Comments

Tänään on kodissamme jouluseimi esillä viimeistä päivää. On Viimeinen Jeesuksen lapsuuteen liittyvä juhlapäivä: Herran temppeliin tuominen.

Kirjoitin päivästä kirjassani Ruusuja Neitsyt Marialle:

Seimi Pyhän Marian seurakuntasalissa.

Herran temppeliintuomisen juhla vakiintui 500-luvulla neljäkymmentä päivää joulusta helmikuun 2. päivään. Juhla oli vanhempi, ainakin edellisen vuosisadan alusta. Kerrotaan, että juhlaa vietettiin yhtä suurella ilolla kuin pääsiäisen alkamista. Juhla kuuluu oikeastaan Herran päiviin, mutta siinäkin Marialla on tärkeä osa. Siinä muistetaan pyhän perheen käyntiä Jerusalemin temppelissä uhraamassa kiitosuhria. Silloin Herra Jeesus vaikkakin vielä lapsi kohtasi vanhan liiton kansan.

Vanhan liiton profeetaalliset sanat sanoi Messiaan tuloa odottanut vanha Simeon: “Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille” (Luuk. 2:29-33).

Lännessä juhlan merkitys muuttui enemmän Maria-juhlaksi, Marian puhdistuminen synnytyksen jälkeen. Simeon lausui myös ennustuksen Jeesuksen kärsimyksesta ja kuolemasta sanoessaan Marialle, että hänenkin sydämensä läpi on miekka käyvä.

Myöhemmin juhlaan liittyi kynttiläkulkue ja kynttilöiden siunaaminen. Suomessa juhlasta käytetään myös kansanomaista nimeä kynttilänpäivä. Katolisessa kirkossa nimi muutettiin 1960-luvulla alkuperäiseen muotoonsa Herran temppeliintuominen.

0 Comments

Iloista joulua!

24/12/2015

0 Comments

Iloista joulua, Herramme syntymän muistojuhlaa!
Frohe Weihnachten!
Merry Christmas!
Selamat Natal!

Eräänlaisen
adventtikalenterin 21. osa

Arabiankielinen joululaulu:

Videon alussa näkyvä lainaus Hoosean kirjasta kuuluu suomeksi "Tuona päivänä minä vastaan pyyntöihin, sanoo Herra, minä vastaan taivaan pyyntöön, ja taivas vastaa maalle. (Hoos 2:23)

0 Comments

Kolmas adventtisunnuntai

13/12/2015

0 Comments

Kolmas adventtisunnuntai ilmoittaa, että odotus on jo yli puolessa matkassa. Messun alkuvirsi kuuluu: “Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Herra on jo lähellä” (Fil. 4:4-5).

Eräänlaisen adventtikalenterin 12. osa

Marjatta lainaa omasta kirjastaan
Rukouksen salaisuus

"Odottaminen on adventin avainsana. Sitä kuvaavat adventtikynttilät, jotka ilmaisevat valon lisääntymistä, Kristuksen tulemisen lähestymistä. Yksi ihmisen saamista suurista lahjoista on ajan taju. Ihminen erottaa menneen ja tulevan nykyisyydestä. Hän tietää, mikä mennyt on todella mennyttä ja minkä voi löytää vielä uudestaan edestään. Jopa tulevaisuutta voi ennakoida ja suunnitella. Tähän hetkeen tarttuminen on kaikkein vaikeinta. Ajan taju tekee mahdolliseksi myös odottamisen. Mutta miten odotetaan? Miten voi valmistautua siihen, mikä on tulossa?

"Nyt loistaa kolmas kynttilä, niin kirkas, kutsuva. Oi, kohta meille kuningas jo syntyy tallissa." Kuva: Markku Maunula.

Adventtina odotetaan joulua. Ihminen ei tee joulua. Joulu, Herran syntymän juhla, tulee ilman ihmisen tekemisiä. Ihminen voi tehdä juhlalle puitteet ja viettää juhlaa. Sitä odotettaessa etsitään sisäisen valmistautumisen tilaa: hiljaisuutta, katselemista, ihmettelemistä. Tulossa on taas kerran ihmisten Herra, joka kauan sitten syntyi ihmislapseksi maailmaan. Hän hakee edelleen itselleen paikkaa maan päällä. Häntä siis odotetaan, hänelle tehdään tilaa, hänelle valmistetaan juhlaa, koristetaan kotiakin. Hänen takiaan ihmiset jakavat iloa toisilleen. Hänen tähtensä sytytetään adventtikynttilät, yksi, toinen, ja kirkkaus kasvaa.

Jos ei löydä hiljaisuutta sydämessään, miten voi kuulla enkelten laulun, kun sen aika on? Hiljaisuus ei ole synkkyyttä ja murjottamista. Sisäinen hiljaisuus on lepoa ja rauhaa, josta ilo ja kiitos löytävät maaperän. Miten osaisi yhdistää sisäisen katselemisen ja ulkonaisen valmistautumisen oikeaksi odottamiseksi? Ehkä etsimällä jo läsnä olevaa Herraa toisista ihmisistä. Hän ei ole vain tulossa, vaan myös läsnä jo nyt."

Kirjasta Rukouksen salaisuus - Jumalan kasvoja etsimässä

0 Comments

Joulun toinen jakso

6/1/2015

Jouluajan ensimmäinen jakso päättyy tietäjien mentyä. Aamulla viedään joulukuusi, mutta seimi jää vielä ensi sunnuntaihin, joka on joulun toisen jakson viimeinen päivä. Silloin vietetään Herran kasteen juhlaa. Liturgiassa siirrytään Jeesuksen lapsuudesta hänen toimintaansa Messiaana.

Willem Vrelant: Tietäjät kumartavat Jeesusta

Jumalansynnyttäjän Marian juhlapäivä

1/1/2015

Hyvää uutta vuotta kaikille lähellä ja kaukana, tutuille ja tuntemattomille, onnellisille ja kärsiville! Loistakoon joulun valo sydämissämme läpi koko vuoden.

Katolisen kirkon liturgisessa kalenterissa tänään on pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapäivä. Päivän evankeliumista: "Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä."

Willem Vrelant: Neitsyt ja lapsi

Aadamin ja Eevan päivä

24/12/2014

Adventtiajan viimeiset hetket ovat käsillä. Illalla alkaa jo jouluaika. Suomalaisessakin kalenterissa on vanhan tavan mukaan tänään Aadamin ja Eevan päivä. Miksi juuri ennen joulua ikään kuin joulun avauksena? Kirjoitin aiheesta kirjassani Ruusuja Neitsyt Marialle. Tällä lainauksella toivotan kaikille siunattua joulua.

"Vanha testamentti on liiton ja lupausten kirja. Se on tietysti myös lupausten kansan historian ja uskon todistus, mutta lupaukset ulottuvat juutalaista kansaa laajemmalle. Vanhassa testamentissa historia on loputonta Jumalan tahdon etsimistä, täyttämistä, sen unohtamista, katumusta ja uudelleen aloittamista. Toisin sanoen, se on hyvin inhimillistä historiaa. Kaiken läpi elää lupaus uudesta ajasta ja pelastuksesta.

Ensimmäiseksi lupaus löytyy kirjattuna kertomukseen syntiinlankeemuksesta. Kertomus on mahtava profeetallinen kuvaus ihmisen yrityksestä irtautua Luojastaan ja ruveta päättämään itse. Sen mukaan ihmiset keksivät, että oman edun tavoittelu on hauskempaa kuin Jumalan totteleminen. He söivät yhteistuumin hedelmän, joka näytti heille, mikä on oikein ja väärin, hyvää ja pahaa, mutta se oli itsekäs valinta. Yhdessä he sen tekivät, vaikka syyttelivätkin toisiaan ja käärmettä. Olennaista on se, mitä he tajusivat hedelmän syötyään. He huomasivat olevansa alasti, häpesivät itseään ja piiloutuivat Jumalalta. Rangaistukseksi tai seuraukseksi tästä väärästä valinnasta tuli, että heidän paratiisillinen olotilansa, rikkomaton yhteys Jumalaan, särkyi. Heidän piti nyt vastata itsestään ja elämästään. Eeva, jonka nimi merkitsee ”elämän lahjoittaja”, tulee tässä yhdessä Aadamin kanssa ihmiskunnan perisynnin tuojaksi.

Willem Vrelant: Aadam ja Eeva

Jos kertomus päättyisi tähän, siitä ei olisi meille paljon iloa. Se jatkuu kuitenkin. Jumala osoitti laupeutta langenneille lapsilleen pukemalla heidät suojaaviin vaatteisiin. Hän päästi heidät häpeästään. Vielä suurempaa seuraa. Jumala kutsui eteensä näytelmän kaikki henkilöt: Eevan, Aadamin ja käärmeen, joka oli autiomaan kansoille vaarallinen pahan vertauskuva. Jumala julisti heille rangaistukseksi arkisen elämän vaivoja. Sen lisäksi Jumala lupasi ihmisille tulevan vapautuksen pahasta sanomalla käärmeelle: ”Minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun jälkeläistesi ja hänen jälkeläistensä välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän” (1. Moos. 3:15).

Kristillisessä traditiossa kyseinen Mooseksen kirjan kohta on nimeltään protoevankeliumi, ensimmäinen evankeliumi, jossa langenneelle ihmiskunnalle ennustetaan Pelastajan tulemista. Mariasta tulee uusi Eeva ja Jeesuksesta uusi Aadam. Paha vahingoittaa Pelastajaa ristillä, mutta hän voittaa kuoleman, pahan ja synnin omalla kuolemallaan ja avaa ihmiskunnalle pelastuksen tien.

Keskiajan kirkoissa kuvattiin usein ulko-ovissa tai niiden kehyksissä syntiinlankeemusta, jolloin Aadam ja Eeva jäivät oven ulkopuolelle, vaikka olivat täydellisiä ihmisiä, luomisen mestariteoksia, jotka joutuivat vielä odottamaan pelastusta. Maria, uusi Eeva sitä vastoi pääsi aina sisälle kirkkoon, missä pelastus oli jokaiselle sisääntulijalle tarjolla.

Julius Schnorr von Carolsfeld (+1872) kuvaa paratiisista karkottamista lempeästi Raamatun kuvitukseen liittyvässä sarjassaan. Kasvonsa peittävä Aadam ja itseään suojaava Eeva poistuvat puutarhasta. Myös käärme on tulossa ulos. Heidän taakseen jää enkeli, joka katsoo heitä surullisena ja koskettaa lohduttavasti Aadamin olkapäätä. Miekkaansa enkeli ei kohota ylös eikä osoita sillä lähteviä, vaan pitää sen alas suunnattuna. Kuva henkii suuren erehdyksen tuomaa tappiota ja syvää surua, mutta se ei hylkää ihmisiä, kuten ei hylkää Raamatun kertomuskaan.

Jeesuksen pyhä nimi

Ruusukko: Jeesus syntyy Betlehemissä

Herran temppeliin tuominen

Iloista joulua!

Eräänlaisen
adventtikalenterin 21. osa

Kolmas adventtisunnuntai

Eräänlaisen adventtikalenterin 12. osa

Marjatta lainaa omasta kirjastaan
Rukouksen salaisuus

Joulun toinen jakso

Jumalansynnyttäjän Marian juhlapäivä

Aadamin ja Eevan päivä

Marjatalta

Arkisto

Hakusanat

Linkkejä

Eräänlaisen​adventtikalenterin 21. osa

Eräänlaisen adventtikalenterin 12. osa

Marjatta lainaa omasta kirjastaan​​Rukouksen salaisuus

Arkisto

Hakusanat

Linkkejä

Eräänlaisen
adventtikalenterin 21. osa

Marjatta lainaa omasta kirjastaan
Rukouksen salaisuus