"Miten monella tavalla ihmiset etsivätkään Jumalaa! Ja miten monella tavalla he hänet löytävät! Läpi ihmiskunnan historian kaikkialla ihmiset ovat kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla etsineet yhteyttä itsensä ulkopuolelle. Jumalaa etsivän ihmisen kehitys aikojen kuluessa on ollut samanlaista kuin lapsen kehittyminen aikuiseksi. Ensin pitää tiedostaa itsensä yksilönä, muista erillisenä olentona. Sitten voi alkaa rakentaa suhdettaan ympäristöön ja muihin ihmisiin, hakea paikkaansa ja laajentaa näkökulmaa niin pitkälle kuin suinkin. Me rakennamme ennen meitä eläneiden ihmisten kokemusten ja oivallusten päälle. Ei kukaan aloita tyhjästä. Ei riitä, että oppii sen, mitä näkee ja kuulee. Pitää nähdä kauemmaksi ajassa taaksepäin ja eteenpäin, sisimmässään syvemmälle ja kokemuksissaan sinnekin, minne ei voi silmillään nähdä. Hakemisesta ja kokemisesta on kaikkialla, kaikissa kulttuureissa syntynyt tarve ja kyky nähdä näkymätöntä, kuulla puhumatonta ja kohdata selittämätöntä, salattua." |
Tänään on liturgisessa kalenterissa kaikkien Pohjolan pyhien muistopäivä: pyhien Henrikin, Hemmingin, Olavin, Eerikin, Birgitan jne. Kaikki etisivät Jumalaa, löysivät hänet ja palvelivat häntä. Siinä heidän suuruutensa. Heidän kunniakseen otan tänään aloituksen kirjastani Rukouksen salaisuus - Jumalan kasvoja etsimässä.
0 Comments
Kesäkuun 29. päivä kirkko viettää pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin juhlapyhää.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen (Matt. 16:13-19) mukaan:
Siihen aikaan, kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” He vastasivat: ”Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.” ”Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika.” Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.”
Me olemme lähimmäisillemme velkaa:
Kaikkein pyhien juhla 1. marraskuuta Pyhäinpäivä ei ole nimettyjen pyhimysten päivä. Se on kaikkien pyhien päivä. Silloin muistetaan niitä lukemattomia pyhiä ihmisiä, joita ei ole julistettu pyhimyksiksi koko kirkkoa varten. He ovat jonkun seurakunnan tai paikkakunnan pyhiä tai jonkun perheen tai suvun. Isoäiti tai isoisä on esimerkiksi ollut sukunsa uskollinen esirukoilija. Häntä muistetaan ja muistellaan pyhäinpäivänä. Häneltä pyydetään jatkuvaa esirukousta myös siellä, missä hän nyt on. Suomessakin yleisenä käytäntönä oleva kynttilöiden vieminen haudoille pyhäinpäivänä perustuu tähän ajatukseen.
2. marraskuuta on Kaikkien poisnukkuneiden uskovien päivä – vainajien päivä Katolisessa kirkossa rukoillaan kuolleiden puolesta, kuolleiden omaisten ja ystävien, onnettomuuksissa ja sodissa kuolleiden vieraiden ihmisten ja kaikkien kuolleiden puolesta. Vainajien päivän messussa rukoillaan niiden seurakunnan jäsenten puolesta, jotka ovat kuolleet kuluneen vuoden aikana. Vainajien puolesta rukoileminen liittyy kiirastuleen. Kun sanomme, että pyhät ovat jo perillä ja rukoilevat meidän puolestamme, niin kiirastulessa olevat ovat vielä matkalla. Heidän puolestaan rukoillaan, että he pääsisivät perille. Kuolleiden neljännessä prefaatiossa rukoillaan Jumalaa: “Sinä olet tahtonut meidän syntyvän, sinun kaitselmuksesi on meitä ohjannut ja sinun käskysi mukaan me langenneet ihmiset tulemme jälleen maaksi, josta meidät on otettu. Poikasi kuoleman kautta sinä olet meidät lunastanut, ja sinä olet kerran herättävä meidät antaaksesi meille osallisuuden hänen kunniastaan.”
|
MarjataltaTällä sivulla bloggaa Amanda-kustannuksen Marjatta Jaanu-Schröder. Hän on teologian maisteri ja tietokirjailija, joka on toiminut Helsingin katolisen hiippakunnan opetustyön johtajana sekä suorittanut jatko-opintoja Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella tutkien Jaavan uskonnollista elämää. Marjatan Facebook-ystäville nämä kirjoitukset ovat entuudestaan tuttuja, mutta nyt niihin pääse tutustumaan muutkin. Arkisto
November 2021
Hakusanat
All
Linkkejä |