Marjatalta-blogi

Uskollisena Jumalan tahdolle

19/9/2017

Rukouksellani on tänään kaksi tärkeää aihetta:

YK:n yleiskokous, että siellä löydettäisiin rauhaa rakentavia asioita ja ilmastonsuojelun edistämistä.

Herra, kuule rukouksemme.

Suomessa toimivien kirkkojen ja yhteisöjen vastuullisten henkilöiden uskollisuus Jumalan tahdolle. Meidän kaikkien uskon syveneminen niin, että se olisi muuttamassa maailmaa.

Herra, kuule rukouksemme.

Isä Robertia muistellen

28/6/2017

45 vuotta sitten olin ystävieni kanssa Esppon Myllyjärvellä Pyhien Pietarin ja Paavalin juhlapäivän (29.6.) messussa. Kaunis liturgia isä Robertin toimittamana. Istuimme juttelemassa niitä näitä. Kerroin lähdöstäni Saksaan Kölnin Emmaukseen vapaaehtoiseksi. Sieltä sitten palasin seuraavana vuonna mieheni Manfredin kanssa. Myllyjärvellä kävimme usein messussa, kun lapset olivat vielä alakoululaisia. Isä Robertin hevoset ja koirat olivat myös suosiossa. Kannan sydämessäni kiitollisena muistoa.

Isä Robert de Caluwén ikonikoulu. Kuva: Sylvi Paukkunen

Myllyjärven ekumeeninen keskus. Postikorttikuva, Studium Catholicumin Flickr-sivulta.

Inhimillisen pakolaispolitiikan puolesta

10/3/2017

Rukoilkaamme vainottujen kristittyjen puolesta, että koko kirkko tukisi heitä rukouksin ja aineellista apua antaen.

Rukouksen apostolaatin maaliskuun päivittäinen rukous

Rukoillaan myös kaikkien pakolaisten puolesta ja Suomen pakolaispolitiikan inhimillistämisen puolesta. Raha ei voi olla kaiken keskus.

Kuva: FB-sivu Kirkko Suomessa

Lue Uskontojohtajien tuore kannanotto,
jonka myös piispa Teemu on allekirjoittanut

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin: anna meille rauha.

Ekumeeninen kirkkovaellus

21/1/2017

Tänään on Valkeakoskella ekumeenisen rukousviikon kirkkovaellus: Helluntaiseurakunta, Vapaakirkko, ortodoksinen kappeli, luterilainen hautausmaan kappeli, jossa mukana myös katolinen seurakunta. Kaunis perinne, rukouskulkue kaupungin kaduilla! Katolisen osuuden hoitaa sisar Theresa Tampereelta.

Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon tämänvuotinen teema on Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon.

Uskon hyvän tekemiseen

1/12/2016

Ilahduin, kun Facebookissa näin, miten Leppävaaran seurakunnan väki jakoi pipareita kulkijoille, ja heidän liiveissään luki "usko hyvän tekemiseen".

Minä kirjoitin viime vuonna kirjan laupeudentöistä nimellä Hyvien tekojen aarre. (Kiitos kiitoksista kaikille kirjan lukeneille!) Minua ovat hämmentäneet ja osin murehduttaneetkin sellaiset kommentit kuten: "Ei kukaan halua tehdä hyviä tekoja!" ja "se on vanhanaikainen ajatus" jne. Olin jo ajatellut julistautua vanhaksi höpsöksi idealistiksi ja pitää kiinni hyvien tekojen tarpeellisuudesta ihmisten keskinäisessä olemassolossa. Mutta nyt piparien jakajat tekevät sen puolestani, vaikka eivät ole vanhoja höpsöjä!

Rukous paavin puolesta

1/11/2016

Kutsun teitä rukoilemaan kanssani pääsiäisyön rukouksia:

Paavin puolesta
Kaikkivaltias iankaikkinen Jumala,
viisaudessasi sinä ohjaat koko maailman kulkua.
Katso laupiaasti rukoustemme puoleen
ja varjele meille valitsemaasi esipaimenta,
jotta kristikansa sinun johdollasi ja hänen ohjaamanaan
aina kasvaisi uskossa ja rakkaudessa.
Kristittyjen ykseyden puolesta
Kaikkivaltias iankaikkinen Jumala,
joka kokoat hajalleen joutuneet
ja säilytät heidän yhteytensä,
katso armollisesti Poikasi Kristuksen lauman puoleen
ja suo uskon täyteyden ja rakkauden siteen yhdistää
toisiinsa ne, jotka yksi kaste on pyhittänyt.

Paavi puhui 31. lokakuuta ekumeenisessa tapahtumassa Ruotsin Malmössä.

Kysymys muukalaisuudesta

12/12/2015

Muukalaisten vastaanottaminen ja vääryyksien anteeksiantaminen ovat tämän päivän laupeudentötä.

Muukalaisten vastaanottaminen

Eräänlaisen adventtikalenterin 11. osa

Marjatta lainaa omasta kirjastaan
Hyvien tekojen aarre

"Muukalainen on vieras, ehkä outo, joku joka ei kuulu meihin. Muukalainen on tullut muualta, esimerkiksi maahanmuuttaja. Hän voi olla pakolainen tai tullut työhön toiseen maahan. Hän on saattanut tulla avioliiton solmimisen takia. Yhteiskunta antaa tulijoille erilaisia statuksia sen mukaan, mistä syystä he ovat tulleet. Tulee muukalainen mistä syystä tahansa, hänen on kuitenkin löydettävä oma paikkansa. Se ei aina ole helppoa. Aiemmin paikalla olleet pitävät kiinni paikoistaan ja monet luulevat, että kaikki paikat on jo varattu.
...

Loppujen lopuksi koko kysymys muukalaisuudesta ja omasta joukosta, enemmistöstä ja vähemmistöstä on keinotekoinen ja toisarvoinen. Todellinen kysymys on kysymys ihmisyydestä. Ihminen kohtaa toisen ihmisen, kristitty kohtaa toisen kristityn, Jumalaa etsivä löytää toisen, joka etsii Jumalaa. Yhteiskunnassa tämä toinen voi olla myös jonkun muun uskonnon edustaja tai uskonnoton, ihonväriltään ja tavoiltaan erilainen. Koska on kysymys ihmisyydestä, onko oikein edes kysyä: hyväksynkö, suvaitsenko, siedänkö?"

Vääryyksien anteeksiantaminen

"Israelissa eli vanhalla ajalla myös muukalaisia, muista maista tulleita työläisiä. Heistä annettiin selvät ohjeet: 'Älä sorra muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä ja tiedätte, mitä on elää vieraassa maassa muukalaisena. … Älä myöskään suorita jälkikorjuuta viinitarhassasi äläkä poimi maahan varisseita rypäleitä. Jätä ne köyhiä ja muukalaisia varten. … Älä tee vääryyttä köyhälle päivätyöläiselle, olipa hän maanmiehesi tai maassasi asuva muukalainen. Maksa hänelle työpäivän palkka ennen auringonlaskua, sillä hän on köyhä ja odottaa palkkaansa.'

Willem Vrelantin Daavid rukoilemassa. Kuva: Getty Open Content

Oikeuden vaatimus Vanhassa testamentissa perustuu siihen, miten Jumalan olemus käsitetään: 'Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra, suuri, väkevä ja pelottava Jumala. Hän ei ole puolueellinen eikä häntä voi lahjoa. Hän huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.'”

Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin:
armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin:
armahda meitä.
Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin:
anna meille rauha.

Kirjasta Hyvien tekojen aarre

Laupeudentöitä tekemään

9/12/2015

Tämän päivän kaksi laupeudentyötä mietiskeltaväksi ovat nälkäisten ruokkiminen ja epätietoisten neuvominen.

"Carolina Maria de Jesus oli brasilialainen nainen, joka 1950-luvulla kirjoitti päiväkirjaa nälästä ja köyhyydestä. Hän asui slummissa ja jätepaperia ja muuta poisheitettyä keräten ruokki lapsensa. Ote hänen päiväkirjastaan:

Eräänlaisen adventtikalenterin 8. osa

Marjatta lainaa
omasta kirjastaan
Hyvien tekojen aarre

Nälkäisten ruokkiminen

'Tänä aamuna sataa. Päivä on minulle mieleinen. Se on orjien vapauttamisen päivä. Tänä päivänä me juhlimme orjuudesta pääsemistä.

... Vankiloissa mustat olivat syntipukkeja. Mutta valkoiset ovat nyt sivistyneempiä. He eivät kohtele meitä halveksien. Valistakoon Jumala valkoisia, että mustat tulisivat onnellisiksi.

Sataa edelleen. Minulla on vain papuja ja suolaa. Sade on rankka. Kuitenkin olen lähettänyt lapset kouluun. Minä kirjoitan, kunnes sade loppuu. Sitten menen Senhor Manoelin luokse myymään romurautaa. Romuraudasta saamallani rahalla ostan riisiä ja makkaraa. Sade on vähän hellittänyt. Menen ulos. ... Minun käy niin sääliksi lapsiani. Kun he näkevät ruokaa, he huutavat: 'Eläkoon äiti!'

... On satanut; on tullut kylmä. Talvi tulee. Ja talvella syödään enemmän. Vera alkoi pyytää ruokaa. Mutta minulla ei ollut mitään. Se oli näytelmän uusintaesitys. Minulla oli vain kaksi cruzeiroa. Halusin ostaa vähän jauhoja ja tehdä käristystä. Pyysin Dona Alicelta ihraa. Hän antoi minulle ihraa ja riisiä. Oli jo kello yhdeksän illalla kun söimme.

Ja niin minä taistelin 13. toukokuuta 1958 nykyajan orjuutta vastaan: nälkää vastaan!”

Epätietoisten nevuominen

"Kirkolliskokouksen jälkeen kirkossa on syntynyt monenlaisia liikeitä ja aktiviteetteja, joihin maallikot ovat innokkaasti osallistuneet. Eri maanosien paikalliskirkoissa painopisteet ovat eri asioissa: yhteiskunnassa, nuorissa, koulutuksessa jne.. Etenkin latinalaisessa Amerikassa, missä köyhyys on laajojen kansanosien ongelma, on syntynyt yhteiskunnallisesti suuntautuneita ryhmiä, jotka ovat aktiivisesti ajaneet köyhien asiaa. Sisar Benedicta Idefelt kertoo kirjassaan Viipurista Vatikaaniin, miten hän heräsi huomaamaan Brasilian yhteiskunnan eriarvoisuuden ja köyhien toivottoman aseman. Hän jätti opetustyönsä hyväosaisten joukossa ja toimi aktiivisesti yhteiskunnan muuttamiseksi, kunnes hän joutui muuttamaan pois maasta.

Tuntemattoman kuvittajan työ 1400-luvulta. Teksti on 51. psalmista. Kuva: Getty Open Content.

1960-luvulla Myllyjärven ekumeenisessa keskuksessa toimi isä Robert de Caluwén kanssa itävaltalainen isä Theodor Rohner. Hän oli Suomessa kymmenen vuotta, minkä jälkeen hän läksi 1970-luvun alussa viideksitoista vuodeksi Brasiliaan. Siellä hän toimi ns. baasis-seurakunnassa opettaen köyhiä, auttaen arjen ongelmien ratkaisemisessa ja rohkaisten oikeudenmukaisuuden vaatimisessa. Hän kirjoittaa: ”Solidaarisuus on erittäin tärkeää, omassa ympäristössä ja maailmassa. Baasis-seurakuntaan kuuluu myös valmius laskea omaa elintasoa tietoisesti ja vapaaehtoisesti nälkäisten ja hätää kärsivien hyödyksi. Se on uudistumisen paikka. Se asettuu henkilökohtaisen, yhteiskunnallisen, kirkollisen ja ekologisen alueelle olojen parantamisen tähden. Suuremmissa kirkollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä baasis-seurakunta suojelee kuitenkin omaa itsenäisyyttään. Mitä siinä tehdäänkään, sen päättävät jäsenet omalla vastuullaan. Se haluaa pysyä pienenä. Kaikkien on tunnettava toisensa. Kaikilta odotetaan keskinäistä sitoutumista. Me (eurooppalaiset ryhmät) haluamme auttaa heitä vapauttamaan itse itsensä.” Baasis-seurakunnilla on samoja ajatuksia ja tavoitteita kuin vapautuksen teologian ryhmillä, mutta ne keskittyvät enemmän oman yhteisönsä elämän parantamiseen.

Brasiliassa piispa Helder Camara ei jättänyt hallitusta rauhaan. Hänet siirrettiin syrjäiseen maan kolkkaan toivoen että hän vaikenisi. Siellä hän sai uudistuksia aikaiseksi ja kannusti ihmisiä yhteiskunnan väkivallattomaan uudistamiseen. Samaan aikaan latinalaisessa Amerikassa laajalti vaikuttanut vapautuksen teologia otti poliittisemman linjan. Se oli vasemmistolaista ajattelua samaan aikaan kun kylmä sota vallitsi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vapautuksen teologia sai osittain syyttään kommunismia ajavan leiman. Kuten Dom Helder Camara sanoi: ”Kun annan ruokaa köyhille, he sanovat, että olen pyhimys. Kun kysyn, miksi köyhillä ei ole ruokaa, sanotaan, että olen kommunisti.”

Kirjasta Hyvien tekojen aarre

Ihana yllätys!

8/11/2015

Katsoimme 3Satin Kunst und Krempel -ohjelman, jonka loputtua painelin kaukosäädintä ja katsoin, mitä muualla olisi, ja katso: Tulin Vadstenan bigittalaisluostarin kirkkoon. Femmalla oli menossa ohjelma Laivakokin matkassa. Tämä laivakokki vieraili luostarissa. Luostari on niin kaunis ja hyvää tekevä paikka, kaunis puutarha, kaunis ympäristö ja kaikki. Olin siellä kerran Katolis-luterilaisen dialogin tapaamisessa. Näin jopa yhdessä väläyksessä fransiskaani-isä Henrik Roelvinkin, joka kuului dialogiryhmään ja asui siihen aikaan Vadstenan luostarissa. Häneltä olemme julkaisseet kirjan fransiskaanisia mietiskelyjä: Kuka sinä olet, Jumala, ja kuka minä olen? Olipa ihana tapaaminen, oikein sydän ilahtui!

Vadstenan kirkko kesällä 2015. Kuva: Oscar Porath

Jumala meissä, me Jumalassa

21/9/2015

Tampereen ortodoksinen seurakunta aloitti tänään talvikauden kerran kuussa toimitettavat liturgiat Valkeakosken tsasounassa. On aina ilo osallistua. Se on pieni hirsirakennus, joka on sisältä kuin karjalainen tupa, jonka ikkunoista näkyi auringon kultaamaan metsään. Tsasounassa on isä Robert de Caluwen maalaama ikonostaasi. Sekin tekee aina olon kotoiseksi. Kirkkoherra puhui rististä kuluneen ristin ylentämisen viikolla. "Ristin ja ristinmerkin kautta Jumala on läsnä meissä." Jumala meissä, me Jumalassa: siinä on elämä.

Kuva Valkeakosken tsasounasta löytyy täältä.

Willem Wrelant: Keisarinna Helena löytää Ristin. (Getty Open Content)