
"Ainoa yhteyden muoto perintöömme oli äitini ja isoäitini valmistama ruoka. Isäni piti kovin oman äitinsä valmistamasta ruuasta. Kun asuimme Israelissa, äitini oppi isäni äidiltä laittamaan egyptiläistä ruokaa. Borekas, foul madammas, fasoulia, meloucheya. Ne olivat ruokalajeja, joita äitini valmisti meille lapsuudessani. Kovin erilaisia ruokia kuin muut juutalaiset söivät ja paljon vaikeampia löytää paikallisissa juutalaisissa einesmyymälöissä, joissa kuulin ensimmäisen kerran ruuista kuten gefilte kala, knish ja latke. Hämmennyin, kun esittelin itseni muille juutalaisille ja tunsin itseni väärinymmärretyksi, koska olin juutalainen, joka söi foul madammasia ja meloucheyaa eikä latkea ja knishejä. Aloin tuntea etäisyyttää muiden juutalaisten ja itseni välillä. Jostain syystä en koskaan tavannut kaltaisiani juutalaisia, jotka varttuessaan söivät egyptiläistä ruokaa."