"Osanottaja 7 eli Egyptissä vuoteen 1970 asti. Vuoden 1967 sodan aikana hän joutui keskitysleiriin. 'Kun vuoden 1967 sota alkoi, kaikki tai lähes kaikki aikuiset juutalaismiehet pantiin keskitysleiriin. Olin siihen aikaan 22-vuotias. Pääsin leiristä vasta 1970. Pahinta vangittuna olemisessa oli, ettei voinut tietää, pääseekö sieltä joskus pois. Vaikka ottaisi huomioon kaikki surkeat olosuhteet, missä me elimme. Niinpä ajattelen, että on yksi asia, jota aina tulen arvostamaan. Vaikka olisi menettänyt talonsa tai kauppansa tai mitä tahansa omaissuuttaan, ei elämässä ole mitään arvokkaampaa kuin vapaus. Kun menettää vapautensa, mikään muu... Vapaus ja terveys ovat elämän tärkeimmät asiat. Tavaran voi aina korvata, mutta terveyttä tai vapautta ei.'"