Aloitamme + Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Kristityt ovat periaatteessa yksimielisiä lähes kaikista oppiin liittyvistä kysymyksistä, paitsi paavista. Se on uniikki oppikysymys katolisuudessa. Siksi meiltä kysytään usein mikä on paaviuden perusta. Miksi meillä on paavi?
Paavius on ainoa nykyaikainen instituutio, jonka katkeamaton historia ulottuu Rooman valtakuntaan. Inhimillisesti katsottunakin paaviudessa on järkeä. Se on kirkkoa koossa pitävä instituutio. Maailmanlaajuisesti katolilaisia on 1,3 miljardia, yhtä paljon kuin Kiinassa on asukkaita! Kristittyjä on maailmassa noin 2,2 miljardia ja näistä yli puolet, noin 1,3 miljardia on katolilaisia. Loput 900 miljoonaa kristittyä ovat jakaantuneet yli 22'000 eri kirkkokuntaan! Paavius tarkoittaa vakautta ja pysyvyyttä. Se tarkoittaa, että kirkko kantaa meitä. Jeesuksen suunnittelema paimenvirka tuo evankeliumin esille joustavalla ja silti vakaalla tavalla läpi vuosisatojen.
Onkin sanottu, että jos paavia ei olisi, hänet pitäisi keksiä. Ajatus tässä on, että paaviuden myötä Jumalan perustama kirkko saa inhimillisesti järkevän rakenteen. Mutta paavi ei ole vain joku maan presidentti, ison firman hallituksen puheenjohtaja tai konsernin toimitusjohtaja. Me uskomme, että Jeesus Kristus perusti paaviuden ja tänään kerromme siitä, miten paavius erityisenä virkana sai alkunsa.
Aivan samoin kuin myös Suomen sana pappi tulee samasta isä sanasta.
Katolisen ymmärryksen mukaan paaviuden pohjimmainen syy on Jumalan Pietarille ja hänen seuraajilleen antamassa tehtävässä. Paavi on pyhän Pietarin seuraaja ja pitää hallussaan Jeesuksen Pietarille antamia taivaan valtakunnan avaimia. Tehtävää voidaan hoitaa hyvin tai huonosti, mutta itse tehtävä, virka on ja pysyy.
Meillä on ollut historiamme aikana 264 paavia. Paavin tehtävän hoitamisessa historia tuntee hyviä ja huonoja paaveja. Tunnetusti moraalittomia paaveja on ollut vain muutamia. Vastaavasti pyhäksi julistettuja, hyviä kristittyjä ja esimerkillisiä paaveja on 82 kappaletta.
Jeesushan syntyi, eli ja kuoli Rooman valtakunnan aikana. Israel oli osa Rooman valtakuntaa. Jo nimestä tiedämme, että Rooma oli valtakunnan pääkaupunki. On historiallinen tosiasia, että Pietari matkusti Roomaan ja oli Rooman ensimmäinen piispa, ja Jeesuksen antama valta periytyi häntä seuranneille piispoille.
Paavin valta perustuu Jeesuksen sanoihin Pietarille: "Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu." Näin Jeesus kutsui Pietarin johtamaan kirkkoa.
Hetkeä myöhemmin Jeesus käski Pietaria: “Ruoki minun karitsoitani”, “kaitse minun lampaitani”, “Ruoki minun lampaitani” (Joh. 21:15-17).
Katolilaisille viesti on selvä: kirkko, jonka Jeesus perusti, on perustettu kalliolle, joka on Pietari.
Kun Jeesus puhui nämä sanat avaimista hän viittasi siinä Vanhan Testamentin tekstiin Jesajan 22. Luvusta. Nyt Jeesus, joka on kiistämätön kuningas, Kristus, antaa Simon Pietarille, Kalliolle, taivasten valtakunnan avaimet. Sillä hän viittaa kuninkaan käskynhaltijan valtaan hallita valtakuntaa kuninkaan ollessa poissa. Kristus ei tietenkään ole poissa kirkosta absoluuttisesti, mutta hän ei ole pyhässä ihmisyydessään johtamassa maanpäällistä kirkkoa. Jeesuksen pyhä ihmisyys on taivaaseen astumisen jälkeen Isän oikealla puolella taivaassa sekä sakramentaalisesti messussa ja kirkon tabernaakkeleissa.
Avaaminen ja sulkeminen viittaa rabbiinisessa perinteessä harjoitettavaan kirjoitusten eli Raamatun tulkintaan. Rabbiinisessa perinteessä Raamatun ydin on Mooseksen laki, ja sitä tulkittaessa herää kysymyksiä siitä, miten tiukasti tai väljästi jotain sääntöä tulee soveltaa eri tilanteissa. Kyse on siis opetusvirasta eli Raamatun, Jumalan ilmoituksen tulkitsemisesta auktoritatiivisesti.
Tämän tulkinnan mukaan Jeesus siis samassa tekstissä viittaa useaan eri asiaan: Pietari on kallio eli perustus; hänellä on "avainten valta" eli auktoriteetti johtaa kirkkoa Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen; ja hänellä on viimekätinen opetusvirka eli auktoriteetti tulkita Jumalan Ilmoitusta. Tähän perustuu lopulta oppi paavin erehtymättömyydestä.
Pietarilla oli erityisasema opetuslasten joukossa. Kun Uudessa testamentissa luetellaan apostolit, Pietarin nimi esiintyy aina ensimmäisenä. Ja Juudaksen aina viimeisenä. Pietari mainitaan 179 kertaa. Jeesuksen rakkain opetuslapsi Johannes mainitaan yhteensä 30 kertaa, Jaakob 24 kertaa ja muut näitä vähemmän. Luvut ei kerro koko totuutta mutta tämä ero on kuitenkin todella huomattava.
Monista asiayhteyksistä näkee, että Pietari oli opetuslasten luonnollinen johtaja.
Opetuslapsista vain Pietari sai Jeesukselta uuden nimen. Juuri Pietari saa ymmärryksen, että Jeesus on Messias, elävän Jumalan Poika, kun Pietari ilmoittaa lähtevänsä kalaan, muut seuraavat, kun Pietari vangitaan, seurakunta rukoilee, Pietari saa ainutlaatuisen tehtävän mennä julistamaan evankeliumia pakanoille, muille kuin juutalaisille, Pietari pitää ensimmäisen saarnan helluntaina ja monet kääntyvät, Pietari tekee ensimmäisen helluntain jälkeisen ihmeen parantamalla ramman – listaa voisi jatkaa pitkään.
Jotkut väittävät, ettei Jeesus puhunut näitä sanoja kirkon perustuskalliosta erityisesti Pietarille vaan kaikille opetuslapsilleen ja siten myös tämä virka periytyisi kaikille kristityille. Mutta Jeesus ei puhuttele kaikkia opetuslapsia vain Pietaria nimeltä. Pietari oli hetkeä aikaisemmin sanonut Jeesukselle: “Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.” ja tähän Jeesus vastasi “Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni.”
Simon, Joonan poika sai Jeesukselta uuden nimen, nimittäin Keefas, mikä tarkoittaa suurta kiveä tai kalliota. Kreikaksi keefas eli kallio kääntyy Petros. Siitä tulee Peter ja suomen Pietari. Pietari tarkoittaa siis suurta kiveä/kalliota. Jeesus antoi Simonille uuden nimen “Kallio” ja sanoo: “Sinä olet Kallio ja tälle Kalliolle minä rakennan kirkkoni.”
On todella oleellista ymmärtää tämä kohta, sillä tähän Raamatun kohtaan perustuu paavius.
Meidän apunamme ovat tietenkin varhaiskristityt, jotka kirjoittivat asioita muistiin. Varhaiset kirkkoisät auttavat meitä ymmärtämään Raamatun siten, kuin Traditio on antanut sen eteenpäin.
Pyhä Cyprianus (v.200-258) kirjoitti tästä näin: ”Herra puhuu Pietarille näin sanoen, ’Minä sanon sinulle, että sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni … vaikka hän ylösnousemuksensa jälkeen antaa kaikille apostoleille saman vallan … kuitenkin hän ykseyden tähden määritteli auktoriteetillaan tuon ykseyden alkuperän, alkaen yhdestä” (Kirkon ykseydestä – De Ecclesiae Catholicae Unitate, 4)
Tosi mielenkiintoisesti kirjoittaa Pyhä Tertullianus vuonna 220 kirjoittaessaan vaatimattomuudesta (De Pudicitia, 21:9-10): ”Herra sanoi Pietarille, ’Tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni, olen antanut sinulle Taivasten valtakunnan avaimet [ja] mitä tahansa sinä sidot tai päästät maan päällä on sidottu tai päästetty taivaassa … Millainen ihminen sinä olet kumotessasi ja muuttaessasi sen, mikä oli Herran ilmaistu tahto kun hän antoi tämän henkilökohtaisesti Pietarille? Jeesus sanoo: “sinulle minä rakennan kirkkoni ja minä annan sinulle avaimet”. Ei Hän sanonut antavansa niitä kirkolle tai “teille” vaan Pietarille henkilökohtaisesti."
Tässäkin asiassa Raamattu on hyvin selkeä ja Katolinen kirkko ymmärtää Jeesuksen sanat kirjaimellisesti. Viran sai nimenomaan Pietari, ei opetuslasten joukko.
Viran periytyminen on yksi kiistelyn aihe. Virkojen periytyminen seuraavalle oli normaali käytäntö monien maallistenkin virkojen suhteen. Suksessio eli vallan siirtyminen seuraavalle koskee myös tätä virkaa Jeesuksen sijaisena maanpäällisen kirkon päänä.
Historian valossa Pietarin asema alkukirkon johtajana oli kiistaton. Kirkon tarkoitus on kuitenkin jatkaa olemassaoloaan Jeesuksen toiseen tulemiseen asti. On loogista, että myös Pietarin tehtävä jatkuu.
Jotkut sanovat, että paaviuden virka ei enää päde, koska on ollut huonoja paaveja tai jopa useita paaveja samaan aikaan. Katolinen kirkko myöntää, että sen historiassa on ollut huonoja paaveja ja niitä voi olla myös tulevaisuudessa, mutta millaisella viranhaltijalla virka on täytetty, ei kumoa itse virkaa, jonka Jeesus asetti.
Tämän viran yhteyden kautta, paavi Pyhän Hengen avulla johtaa ja palvelee kirkkoa ja pitää sen koossa yhdessä muiden piispojen kanssa. Kristus johtaa kirkkoa paavin ja piispojen välityksellä. Katolinen kirkko seisoo vakaasti siitä huolimatta, että on ollut huonoja paaveja.
Kolmannen vuosisadan lopussa Pyhä Ambrosius kirjoitti ”Ubi Petrus, ibi ecclesia” eli ”Missä Pietari, siellä kirkko”. Eli ne kristityt, jotka ovat Pietarin viran alla, ovat Jeesuksen perustamassa kirkossa. Tuohonkin aikaan oli liikkeellä erilaisia raamatuntulkintoja ja uskonnollisia liikkeitä, mutta Pyhä Ambrosius sanoi, että oikea tulkinta on Pietarin porukalla.
Pietarin seuraaja on kaksituhatta vuotta ollut katolisen kirkon ykseyden näkyvä merkki. ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita”.
Paavin erehtymättömyys
"Ai, etteikö paavi muka tee koskaan virheitä tai ole väärässä?!"
Katolisen kirkon dogma eli sitova oppi paavin erehtymättömyydestä aiheuttaa usein vastaväitteitä. Paavin erehtymättömyys todellakin kuulostaa oudolta jos ei dogman sisältöä selitetä ja ymmärretä.
Erehtymättömyysoppi perustuu yhteen katolisen dogmin kulmakivistä: paavin ehdottomaan valtaan ja hänen auktoriteettiinsa Kristuksen sijais-opettajana, joka päättää, mitkä asiat hyväksytään virallisiksi opiksi katolisessa kirkossa.
Paavin erehtymättömyys ei siis koske kaikkia asioita eikä hän ole mikään oraakkeli, joka ennustaa seuraavien kilpailujen voittajan. Paavi pysyy miehenä, ihmisenä ja lankeaa syntiin kuten muutkin meistä, virka ei tätä muuta. Paavit käyvät yleensä ripillä useammin kuin me tavalliset rivikatoliset. Paavi Franciscus käy viikottain. Jos paavi ei koskaan tekisi virheitä niin eihän hänen tarvitsisi käydä ripillä!
Paavi ei kuitenkaan tee virhettä silloin kun hän puhuu niin sanotusti ex cathedra. Katekismuksessa kirjoitetaan näin: “Opetusvirka on erehtymätön, kun paavi valtansa perusteella kirkon ylipaimenena tai piispainkollegio yhteydessä paavin kanssa, ennen kaikkea ekumeenisessa kirkolliskokouksessa, julistaa lopulliseksi jonkin uskoa tai moraalia koskevan opinkappaleen. Opetusvirka on erehtymätön myös silloin, kun paavi ja piispat normaalissa opetusvirassaan yksimielisesti esittävät jonkin opin lopulliseksi. Sellaiseen opetukseen on jokaisen uskovan liityttävä uskon kuuliaisuutta osoittaen” (Kompendium, 185)
Eli erehtymättömyydessä on kysymys siitä, että paavi julistaa kuinka kirkko ymmärtää jonkin oppiin liittyvän asian. Se ei ole hänen päähänpistonsa, vaan nousee kirkon yhteisesestä ymmärryksestä, joka on saanut kypsyä joskus vuosisatoja.
Pietarin seuraaja on kaksituhatta vuotta ollut katolisen kirkon ykseyden näkyvä merkki. ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä perustan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita”.
Tästä tuli pitkä vastaus, mutta toisaalta tämä on meille katolisille todella tärkeä aihe. Paavi ei tosiaan ole vain kirkon toimitusjohtaja vaan Jeesuksen kirkon näkyvä johtaja, Jeesuksen sijainen maan päällä. Tämä on tärkeää ymmärtää ja toivomme, että tämän vastauksen myötä ymmärrät paremmin, mitä paavi meille merkitsee.
Onko sinulla kysymyksiä, johon toivot meiltä vastauksen? Meille voi laittaa sähköpostia osoitteeseen kysykatolilaiselta@gmail.com
Nähdään!