Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan katolista vastausta opiskelijoiden uskonnonopettajansa kautta lähettämään kysymykseen aiheesta; Onko rippisalaisuus aina ehdoton? Tähän annettiin jatkokysymyksiä kuten, jos seurakuntalainen kertoo papille, että huomenna aikoo murhata jonkun, raiskata naisen tai vaikka hyväksikäyttää lasta seksuaalisesti ja kertoo näiden tulevien uhrien nimet papille, saako tai pitääkö papin silloin antaa vihje poliisille tai miten katolisen papin tulee tässä toimia? Meitä pyydettiin myös vertaamaan katolista käytäntöä luterilaiseen. Eroja mahdollisesti on perustuen jo ihan siihen lähtökohtaan, että katolisessa kirkossa sekä pappeus että rippi ovat sakramentteja. Koska meidän tietomme rajoittuu vahvasti katoliseen oppiin ja tuntematta toisten käytäntöä, emme voi tehdä suoraa vertailua. Ehkä voitte itse sitten verrata kun tämän videon jälkeen ymmärrätte katolisen kannan rippisalaisuuden ehdottomuudesta. Mutta muuten pyrimme vastaamaan tähänkin kysymykseen avoimesti, rehellisesti ja mahdollisimman selkeästi perustaen vastauksen katolisen kirkon oppiin ja annamme myös muutamia täysin mielikuvitukseen perustuvia esimerkkejä. |
Luetaanpas, mitä katekismuksessa sanotaan. Se on aina hyvä paikka aloittaa ja katekismuksessa onkin koko tämä anteeksiantamuksen sakramentti kuvattu yksityiskohtaisesti ja selkeästi. Tässä nyt vain muutamia, tähän vastaukseen oleellisia osia koko artikkelista.
Ensiksi siitä seurakuntalaisesta, joka menee ripille:
Parannuksen sakramentin vastaanottajan osuudet
1450. ”Parannuksen sakramentti velvoittaa synnintekijän hyväksymään vapaaehtoisesti kaikki tämän sakramentin ainekset: sydämessään katumisen, suullaan syntien tunnustamisen, käyttäytymisessään täydellisen nöyrtymisen ja hedelmää tuottavan hyvityksen.”