Pyhäinpäivä ei ole nimettyjen pyhimysten päivä. Se on kaikkien pyhien päivä. Silloin muistetaan niitä lukemattomia pyhiä ihmisiä, joita ei ole julistettu pyhimyksiksi koko kirkkoa varten. He ovat jonkun seurakunnan tai paikkakunnan pyhiä tai jonkun perheen tai suvun. Isoäiti tai isoisä on esimerkiksi ollut sukunsa uskollinen esirukoilija. Häntä muistetaan ja muistellaan pyhäinpäivänä. Häneltä pyydetään jatkuvaa esirukousta myös siellä, missä hän nyt on. Suomessakin yleisenä käytäntönä oleva kynttilöiden vieminen haudoille pyhäinpäivänä perustuu tähän ajatukseen.
Iloitkaamme kaikki Herrassa viettäessämme tätä juhlapäivää kaikkien pyhien kunniaksi. Heidän juhlastaan enkelit riemuitsevat ja yhdessä ylistävät Jumalan Poikaa. Pyhäinpäivän messun alkuvirsi |
Katolisessa kirkossa rukoillaan kuolleiden puolesta, kuolleiden omaisten ja ystävien, onnettomuuksissa ja sodissa kuolleiden vieraiden ihmisten ja kaikkien kuolleiden puolesta. Vainajien päivän messussa rukoillaan niiden seurakunnan jäsenten puolesta, jotka ovat kuolleet kuluneen vuoden aikana. Vainajien puolesta rukoileminen liittyy kiirastuleen. Kun sanomme, että pyhät ovat jo perillä ja rukoilevat meidän puolestamme, niin kiirastulessa olevat ovat vielä matkalla. Heidän puolestaan rukoillaan, että he pääsisivät perille.
Kuolleiden neljännessä prefaatiossa rukoillaan Jumalaa:
“Sinä olet tahtonut meidän syntyvän, sinun kaitselmuksesi on meitä ohjannut ja sinun käskysi mukaan me langenneet ihmiset tulemme jälleen maaksi, josta meidät on otettu. Poikasi kuoleman kautta sinä olet meidät lunastanut, ja sinä olet kerran herättävä meidät antaaksesi meille osallisuuden hänen kunniastaan.”