Pieni paastosarja
|
Paastokäsky 1952
Gulielmus Cobben (Kellojen kutsu 2/1952)
Paastokäsky velvoittaa Suomen Apostolisen Vikariokunnan alueelle Tuhkapäivästä Tuhkapäivään 1952-1953.
I. Paastopäivät ovat: 1) Suuren Paaston kaikki arkipäivät Tuhkapäivästä Pääsiäisaattoon kello kahteentoista päivällä. 2) Neljän Vuodenajan päivät: keskiviikot, perjantait ja lauantait kunkin vuodenajan alussa. 3) Aattopäivät: Jouluaatto kello kahteentoista päivällä ja Helluntainaatto.
Paasto sallii vain yhden täydellisen aterian päivää kohti. Muilla aterioilla saa nauttua hiukan yli puolet tavanmukaisesta määrästä. Jos taas pääateria siirretään illaksi, silloin yksinkertainen ruoka nautitaan päivällä.
Paastopäivinä on liharuoka vain kerran päivässä sallittu.
Paasto velvoittaa kaikkia 21 vuotta täyttäneitä 59:nnen ikävuoden loppuun. Vapaina siitä ovat: 1) kaikki raskaan työn tekijät; 2) köyhät jotka eivät voi itselleen täydellisiä aterioita hankkia; 3) sairaat sekä 59 vuotta täyttäneet; 4) muut pätevillä syillä erivapautuksen saaneet.
I. Paastopäivät ovat: 1) Suuren Paaston kaikki arkipäivät Tuhkapäivästä Pääsiäisaattoon kello kahteentoista päivällä. 2) Neljän Vuodenajan päivät: keskiviikot, perjantait ja lauantait kunkin vuodenajan alussa. 3) Aattopäivät: Jouluaatto kello kahteentoista päivällä ja Helluntainaatto.
Paasto sallii vain yhden täydellisen aterian päivää kohti. Muilla aterioilla saa nauttua hiukan yli puolet tavanmukaisesta määrästä. Jos taas pääateria siirretään illaksi, silloin yksinkertainen ruoka nautitaan päivällä.
Paastopäivinä on liharuoka vain kerran päivässä sallittu.
Paasto velvoittaa kaikkia 21 vuotta täyttäneitä 59:nnen ikävuoden loppuun. Vapaina siitä ovat: 1) kaikki raskaan työn tekijät; 2) köyhät jotka eivät voi itselleen täydellisiä aterioita hankkia; 3) sairaat sekä 59 vuotta täyttäneet; 4) muut pätevillä syillä erivapautuksen saaneet.
II. Pidättäytymispäivät ovat: 1) kaikki perjantait, paitsi jos perjantaiksi sattuu pakollinen juhlapäivä; 2) neljän vuodenajan päivät; 3) tuhkakeskiviikko; 4) joulu- ja pääsiäisaatot kello kahteentoista päivällä ja helluntain aatto. Pidättäytyminen, joka kieltää liharuoan, velvoittaa kaikkia 7 vuotta täyttäneitä.
Pidättäytymisestä vapautettuja (paitsi Pitkänä perjantaina) ovat: 1) vierasuskoisten kodissa asuvat; 2) vierasuskoisten palveluksessa tai satunnaisessa työssä ja heidän ruoassaan olevat palkolliset ja työläiset; 3) vierasuskoisten luona täyshoidossa tai kutsuvieraina olevat; 4) yleisissä ruokapakoissa aterioitsevat; 5) matkustavaiset; 6) sotapalveluksessa olevat; 7) eriraskaan työn tekijät; 8) köyhät ja sairaat.
Pidättäytymisestä vapautettuja (paitsi Pitkänä perjantaina) ovat: 1) vierasuskoisten kodissa asuvat; 2) vierasuskoisten palveluksessa tai satunnaisessa työssä ja heidän ruoassaan olevat palkolliset ja työläiset; 3) vierasuskoisten luona täyshoidossa tai kutsuvieraina olevat; 4) yleisissä ruokapakoissa aterioitsevat; 5) matkustavaiset; 6) sotapalveluksessa olevat; 7) eriraskaan työn tekijät; 8) köyhät ja sairaat.
III. Vikariatin papeilla on valtuus pätevien syiden nojalla myöntää yksityisille uskovaisille sekä paastosta että pidättäytymisestä erivapautuksia.
Uskovaiset muistakoon Paaston aikana harjoittaa muitakin hyviä töitä, useammin käydä arkipäivinä pyhässä messussa, ahkerasti ottaa osaa iltajumalanpalvelukseen ja mikäli kykenevät jakaa almua.
Avioliitto voidaan solmia vuoden kaikkina aikoina. Kuitenkin avioliiton juhlallinen siunaus, jollei erivapautuksella siihen saada lupaa, on kielletty Tuhkapäivän ja Pääsiäissunnuntain sekä Adventin ensimmäisen sunnuntain ja ensimmäisen Joulupäivän välisenä aikana (päätepäivät mukaan luettuna).
Paastona ja Adventtina uskovaiset karttakoot tansseja ja muita meluisia huveja.
Uskovaiset muistakoon Paaston aikana harjoittaa muitakin hyviä töitä, useammin käydä arkipäivinä pyhässä messussa, ahkerasti ottaa osaa iltajumalanpalvelukseen ja mikäli kykenevät jakaa almua.
Avioliitto voidaan solmia vuoden kaikkina aikoina. Kuitenkin avioliiton juhlallinen siunaus, jollei erivapautuksella siihen saada lupaa, on kielletty Tuhkapäivän ja Pääsiäissunnuntain sekä Adventin ensimmäisen sunnuntain ja ensimmäisen Joulupäivän välisenä aikana (päätepäivät mukaan luettuna).
Paastona ja Adventtina uskovaiset karttakoot tansseja ja muita meluisia huveja.
IV. Kirkon säätämän pääsiäiskommunion ajan määräämme kanonisen lain mukaisesti 11 viikoksi: aikaisintaan Paaston 4:nä (puolipaasto) sunnuntaina ja viimeistään Kolminaisuuden sunnuntaina (Can. 859 § 2).
Tämän yhteydessä muistutamme, että Kirkon laki jyrkästi kieltää ruumiin polton (Can. 1203). Ne uskovaiset, jotka tavalla tai toisella määräävät ruumiinsa poltettavaksi, jäävät vaille kirkollista hautausta (Can. 1240 § 1 N:o 5).
Tämän yhteydessä muistutamme, että Kirkon laki jyrkästi kieltää ruumiin polton (Can. 1203). Ne uskovaiset, jotka tavalla tai toisella määräävät ruumiinsa poltettavaksi, jäävät vaille kirkollista hautausta (Can. 1240 § 1 N:o 5).
Fastemandat 1952
Gulielmus Cobben (Klockorna kalla 2/1952)
Fastemandat för tiden från askonsdagen 1952 till samma dag 1953 bestämmes härmed för det Apostoliska vikariets område på följande sätt:
1. Påbjudna fastedagar äro: 1) den heliga fastetiden d.ä. alla dagar från och med askonsdagen till och med påskaftonens middag kl. 12 med undantag av söndagarna; 2) kvatemberdagarna d.ä. onsdagarna, fredagarna och lördagarna vid de fyra årstidernas början; 3) vigildagarna d.ä. dagen före jul till kl. 12 middagen och dagen före pingst.
Fastebudet tillåter blott en fullständig måltid om dagen. Vid de andra måltiderna tillåtes något mer än hälften av vad man brukar äta. Intages en fullständig måltid om aftonen, blir det en förenklad lunch vid middagstiden. På fastedagar är köttmat tillåten endast vid huvudmåltiden.
Förpliktade till att fasta äro de som ha fyllt 21 år och ännu icke ha påbörjat det sextionde levnadsåret. Fritagna från fastebudet äro likväl 1) alla de som ha att förrätta tunga kroppsarbeten; 2) de fattiga som ej kunna förskaffa sig fullständiga måltider; 3) sjuka; 4) de som erhållt särskild dispens av andra giltiga skäl.
1. Påbjudna fastedagar äro: 1) den heliga fastetiden d.ä. alla dagar från och med askonsdagen till och med påskaftonens middag kl. 12 med undantag av söndagarna; 2) kvatemberdagarna d.ä. onsdagarna, fredagarna och lördagarna vid de fyra årstidernas början; 3) vigildagarna d.ä. dagen före jul till kl. 12 middagen och dagen före pingst.
Fastebudet tillåter blott en fullständig måltid om dagen. Vid de andra måltiderna tillåtes något mer än hälften av vad man brukar äta. Intages en fullständig måltid om aftonen, blir det en förenklad lunch vid middagstiden. På fastedagar är köttmat tillåten endast vid huvudmåltiden.
Förpliktade till att fasta äro de som ha fyllt 21 år och ännu icke ha påbörjat det sextionde levnadsåret. Fritagna från fastebudet äro likväl 1) alla de som ha att förrätta tunga kroppsarbeten; 2) de fattiga som ej kunna förskaffa sig fullständiga måltider; 3) sjuka; 4) de som erhållt särskild dispens av andra giltiga skäl.
2. Abstinensdagar äro: 1) årets alla fredagar med undantag, då en påbjuden helgdag inträffar på en fredag; 2) kvatemberdagarna; 3) askonsdagen; 4) påsk och julafton till kl. 12 på dagen samt pingstafton.
På abstinensdagarna är fullständigt avhållande från köttmat föreskrivet för all som ha fyllt 7 år.
Fritagna från abstinensbudet med undantag av långfredagen äro 1) enskilda katoliker i icke-katolska hem; 2) arbetare och tjänare som stå i tjänst eller tillfälligt arbeta hos icke-katoliker och hos dem spisa; 3) de som äro inackorderande hos icke-katoliker eller äro bjudna hos dem; 4) de som intaga sina måltider på offentliga matställen; 5) de som äro på resa; 6) militärer i tjänst; 7) de som ha särskilt tunga kroppsarbeten; 8) fattiga och sjuka.
På abstinensdagarna är fullständigt avhållande från köttmat föreskrivet för all som ha fyllt 7 år.
Fritagna från abstinensbudet med undantag av långfredagen äro 1) enskilda katoliker i icke-katolska hem; 2) arbetare och tjänare som stå i tjänst eller tillfälligt arbeta hos icke-katoliker och hos dem spisa; 3) de som äro inackorderande hos icke-katoliker eller äro bjudna hos dem; 4) de som intaga sina måltider på offentliga matställen; 5) de som äro på resa; 6) militärer i tjänst; 7) de som ha särskilt tunga kroppsarbeten; 8) fattiga och sjuka.
3. Alla i vikariatet anställda präster lämnas härmed fullmakt att i viktiga fall, då det synes nödvändigt, dispensera enskilda troende från faste- och abstinensbudet. Dock böra alla troende under fastetiden beflita sig om andra goda gärningar, särskilt om att oftare övervara den heliga mässan på vardagar, flitigt bevista aftonandakterna och genom allmosor understöda de fattiga.
Ingående av äktenskap är tillåtet på årets alla dagar; utan särskild dispens är dock högtidlig vigsel icke tillåten från och med den första adventssöndagen till och med första juldagen och från och med askonsdagen till och med påsksöndagen.
Under faste- och adventstiden skola de troende avhålla sig från dansnöjen och andra larmande offentliga förlustelser.
Ingående av äktenskap är tillåtet på årets alla dagar; utan särskild dispens är dock högtidlig vigsel icke tillåten från och med den första adventssöndagen till och med första juldagen och från och med askonsdagen till och med påsksöndagen.
Under faste- och adventstiden skola de troende avhålla sig från dansnöjen och andra larmande offentliga förlustelser.
4. Tiden för uppfyllandet av det kyrkliga budet angående påskkommunionen bestämma vi enligt kanonisk lag till 11 veckor: från och med fjärde söndagen i fastan till och med Trefaldighetssöndagen (Can. 859 §2)
Vi påminna om att Kyrkan på det strängaste förbjuder eldbegängelse (Can. 1203). De som ha givit tillåtelse därtill komma icke i åtnjutande av kyrklig begravning (Can. 1240 § 1,5).
Vi påminna om att Kyrkan på det strängaste förbjuder eldbegängelse (Can. 1203). De som ha givit tillåtelse därtill komma icke i åtnjutande av kyrklig begravning (Can. 1240 § 1,5).
Paastokäsky 1960
Piispa Gulielmus Cobben (Kellojen kutsu 2-3/1960)
Paastopäivät ovat tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Paastoaminen kirkon määräyksien mukaan merkitsee sitä, että nautitaan päivittäin ainoastaan yksi täydellinen ateria, muilla aterioilla tyydytään suunnilleen puoleen tavallisesta ravintomäärästä. – Paastokäsky velvoittaa kaikkia katolilaisia, jotka ovat täyttäneet 21 vuotta, siksi kunnes he ovat saavuttaneet 59 vuoden iän.
Paastosta vapautettuja ovat: a) kaikki raskasta ruumiillista työtä tekevät; b) köyhät, jotka eivät kykene hankkimaan täydellisiä aterioita; c) sairaat; d) erikoisvapauden saaneet.
Abstinenssipäivät ovat vuoden kaikki perjantait sekä tuhkakeskiviikko.
Abstinenssikäsky s.o. lihan syönnistä pidättäytyminen, velvoittaa jokaista 7 ikävuotta täyttänyttä katolilaista.
Tästä käskystä vapautettuja ovat: a) ei-katolisissa kodeissa elävät yksityiset katolilaiset; b) ei-katolisissa kodeissa vakinaisessa tai väliaikaisessa työssä olevat henkilöt, jotka saavat työpaikassaan ateriat; c) ei-katolisten luona täysihoidossa ja kutsuvieraina olevat; d) henkilöt, jotka nauttivat ateriansa julkisissa ruokapaikoissa; e) matkoilla olevat; f) sotilashenkilöt palveluksessa ollessaan; g) erittäin raskasta työtä tekevät; h) köyhät ja sairaat.
Hiippakunnan kaikki papit saavat vapauttaa yksityiset henkilöt abstinenssivelvoituksesta.
Paastosta vapautettuja ovat: a) kaikki raskasta ruumiillista työtä tekevät; b) köyhät, jotka eivät kykene hankkimaan täydellisiä aterioita; c) sairaat; d) erikoisvapauden saaneet.
Abstinenssipäivät ovat vuoden kaikki perjantait sekä tuhkakeskiviikko.
Abstinenssikäsky s.o. lihan syönnistä pidättäytyminen, velvoittaa jokaista 7 ikävuotta täyttänyttä katolilaista.
Tästä käskystä vapautettuja ovat: a) ei-katolisissa kodeissa elävät yksityiset katolilaiset; b) ei-katolisissa kodeissa vakinaisessa tai väliaikaisessa työssä olevat henkilöt, jotka saavat työpaikassaan ateriat; c) ei-katolisten luona täysihoidossa ja kutsuvieraina olevat; d) henkilöt, jotka nauttivat ateriansa julkisissa ruokapaikoissa; e) matkoilla olevat; f) sotilashenkilöt palveluksessa ollessaan; g) erittäin raskasta työtä tekevät; h) köyhät ja sairaat.
Hiippakunnan kaikki papit saavat vapauttaa yksityiset henkilöt abstinenssivelvoituksesta.
Fastemandat 1960
Biskop Gulielmus Cobben (Kellojen kutsu 2-3/1960)
Fastedagar äro askonsdagen och långfredagen. Årets alla fredagar samt askonsdagen äro abstinensdagar, på vilka man sålunda har att avhålla sig från köttmat. Att fasta efter de kyrkliga föreskrifterna innebär att inta endast en fullständig måltid om dagen, medan man vid de övriga måltiderna nöjer sig med något över hälften av vad man brukar äta.
Fastebudet förpliktar alla katoliker från det att de ha fyllt 21 år tills de fullbordat sitt 59:de år. Fritagna från fastebudet äro: a) alla de som ha att förrätta tunga kroppsarbeten; b) de fattiga som ej kunna skaffa sig fullständiga måltider; c) sjuka; d) de som erhållit särskild dispens.
Abstinensbudet (att avhålla sig från köttmat) gäller varje katolik som fyllt 7 år. Fritagna äro emellertid a) enskilda katoliker i icke-katoliska hem; b) arbetare och tjänare som stå i tjänst eller tillfälligt arbeta hos icke-katoliker och hos dem spisa; c) de som äro inackorderade hos icke-katoliker eller hos dem äro bjudna; d) som inta sina måltider på offentliga matställen; e) de som äro på resa; f) militärer i tjänst; g) de som ha särskilt tunga kroppsarbeten; h) fattiga och sjuka.
Alla inom stiftet anställda präster kunna vid behov lämna dispens.
Fastebudet förpliktar alla katoliker från det att de ha fyllt 21 år tills de fullbordat sitt 59:de år. Fritagna från fastebudet äro: a) alla de som ha att förrätta tunga kroppsarbeten; b) de fattiga som ej kunna skaffa sig fullständiga måltider; c) sjuka; d) de som erhållit särskild dispens.
Abstinensbudet (att avhålla sig från köttmat) gäller varje katolik som fyllt 7 år. Fritagna äro emellertid a) enskilda katoliker i icke-katoliska hem; b) arbetare och tjänare som stå i tjänst eller tillfälligt arbeta hos icke-katoliker och hos dem spisa; c) de som äro inackorderade hos icke-katoliker eller hos dem äro bjudna; d) som inta sina måltider på offentliga matställen; e) de som äro på resa; f) militärer i tjänst; g) de som ha särskilt tunga kroppsarbeten; h) fattiga och sjuka.
Alla inom stiftet anställda präster kunna vid behov lämna dispens.
Paasto ja sosiaalinen myötätunto
Jac Reijnders (Kellojen kutsu 2/1967)
Ovatko paasto ja katumus menettäneet merkityksensä katolisen kirkon hartauselämässä? Näin moni saattaa luulla ajatellessaan niitä suuria lievennyksiä, jotka Kirkko on viime vuosina on tehnyt paastokäskyyn. Nykyäänhän on vuodessa vain kaksi paastopäivää, nimittäin tuhkapäivä ja pitkäperjantai. Kuitenkin lukiessaan Vatikaanin II kirkolliskokouksen asiakirjoja huomaa, ettei Kirkko suinkaan ole luopunut ajatuksesta, että kristityn ihmisen pitää tehdä katumustyötä. Kirkkokonstituutiossa sanotaan: ”Kirkko on samalla kertaa pyhä ja aina puhdistusta tarvitseva ja kulkee jatkuvasti katumuksen ja uudistuksen tietä” (De Ecclesia N:o 8).
Mutta Kirkko – Jumalan kansa – olemme me kaikki, yhtä hyvin papisto kuin maallikotkin. Ekumeniaa koskevassa dekreetissä sanotaan nimenomaan: ”Kaikkien katolilaisten tulee tavoitella kristillistä täydellisyyttä ja kunkin tulee omalta osaltaan pyrkiä siihen, että Kirkko jatkuvasti puhdistuisi ja uudistuisi” (N:o 4). Mutta kuinka Kirkko voi puhdistua, ellei jokainen Kirkon jäsen pyri puhdistumaan? Kuinka Kirkko voi uudistua, elleivät kaikki kristityt yhdessä uudistu hengeltä? Apostoli Paavali sanoo: ”Teidän tulee uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen” (Ef. 4:23-24).
On selvää, että tällainen puhdistus ja uudistus vaatii ihmiseltä ponnistelua, vaivannäköä, itsekieltämystä, kääntymystä. Se vaatii velvollisuuksien täyttämistä ja sakramenttien viljelemistä, varsinkin pyhän ripin sakramentin, jonka Kristus on asettanut meitä varten, kun synneillämme olemme kääntyneet pois Jumalasta. Tästä sakramentista sanoo jälleen Kirkkokonstituutio: ”Ne, jotka ottavat vastaan parannuksen sakramentin, saavat anteeksi Jumalaa vastaan tehdyt loukkaukset hänen laupeutensa tähden ja pääsevät samalla sovintoon Kirkon kanssa, jota ovat synneillään haavoittaneet ja joka työskentelee heidän kääntymyksekseen rakkaudessa, esimerkin ja rukousten avulla” (De Ecclesia N:o 11).
Kirkko siis ei tahdo eikä voikaan kumota katumustöiden välttämättömyyttä. Kristus itse paastosi ennen kuin alkoi saarnata ilosanomaa, että ”Jumalan valtakunta on lähellä. Kääntykää ja uskokaa evankeliumi.” Myös apostolit paastosivat ja kehottivat uskovia paastoamaan. Kirkko tahtoo pikemminkin siirtää pääpainon ruumiillisesta paastoamisesta hengelliseen uudistumiseen, joka samalla myös koituu koko Kristuksen kirkon hyväksi. Toisin sanoen: uudistumisemme ei tule olla vain ulkonainen ja yksilöllinen – jossa piilee formalismin ja farisealaisuuden vaara – vaan myös ja ennen kaikkea sisäinen ja sosiaalinen. Myös sosiaalinen!
|
Sanotaan usein, että sosiaalinen myötätunto on ajallemme ominainen hyve. Melkein joka päivä lehdistö, radio ja televisio kertovat siitä suuresta hädästä, jota maailmassa edelleen on. Intiassa ja Afrikassa lähimmäisemme näkevät nälkää ja heiltä puuttuu jopa välttämättömimmätkin lääkkeet! On maanpakolaisia, kodittomia, vainoa kärsiviä, jotka tarvitsevat kipeästi apua. Pakosta herää kysymys: Emmekö me kristityt, eikö Kirkko voi tehdä jotain näiden ihmisten hädän lievittämiseksi? Kristus vaelsi ympäri hyvää tehden. Hän sääli kansaa, joka oli ollut jo kolme päivää syömättä, hän paransi sairaita ja hänellä oli lohduttava sana kärsiville. Mitä tämän päivän Kristus, Kirkko, tekee heidän hyväkseen? Tähän kysymykseen vastaa Vatikaanin kirkolliskokouksen pastoraalikonstituutio Kirkko nykymaailmassa: ”Ihmiskunnan enemmistö yhä kärsii niin suurta puutetta, että köyhien kautta Kristus itse vaatii voimakkaalla äänellä opetuslastensa rakkautta...Koko Jumalan kansan asiana on – piispojen näyttäessä tietä sanalla ja esimerkillä – lieventää voimiensa mukaan nykyaikana esiintyvää hätää...” (N:o 88)