Seitsemän päivää maaliskuun idukseen.
Pyhän sääntökuntalaisen Francesca Roomalaisen muisto. Hän meni nuorena tyttönä naimisiin ja eli avioliitossa 40 vuotta. Hän oli hyvä vaimo ja perheenäiti, ihailtava hurskaudessaan, nöyryydessään ja kärsivällisyydessään. Onnettomuuksien aikana hän jakoi omaisuutensa köyhille ja palveli sairaita sekä miehensä kuoltua vetäytyi Roomassa pyhän Benedictuksen sääntöä noudattavien oblaattisisarten joukkoon. [1440]
Pyhän sääntökuntalaisen Francesca Roomalaisen muisto. Hän meni nuorena tyttönä naimisiin ja eli avioliitossa 40 vuotta. Hän oli hyvä vaimo ja perheenäiti, ihailtava hurskaudessaan, nöyryydessään ja kärsivällisyydessään. Onnettomuuksien aikana hän jakoi omaisuutensa köyhille ja palveli sairaita sekä miehensä kuoltua vetäytyi Roomassa pyhän Benedictuksen sääntöä noudattavien oblaattisisarten joukkoon. [1440]
2. Sebasten lähellä Armeniassa (nyk. Sivas Turkissa) pyhien 40 kappadokialaissoturin kärsimyksen muisto. He eivät ole tovereita verenvuodatuksessa, vaan uskossa ja taivaallisen Isän tahdon noudattamisessa. Keisari Liciniuksen aikana heidät vangittiin ja heitä kidutettiin julmasti. Heidät pantiin talven kylmimpään aikaan yöpymään alasti lammen jäälle ja epäjumalan käskystä heidän marttyyrikuolemansa sai päätöksen jalkojen murskaamisen kautta. [320]
3. Hispania Tarraconensiksen Barcinonumissa (nyk. Barcelona Espanjassa) pyhän piispa Pacianuksen muisto. Opettaessaan uskoa hän sanoi etunimensä olevan kristitty ja sukunimensä katolilainen. [390]
4. Lucanian (nyk. Italian) Rapollassa pyhän munkki Vitalis Castronuovolaisen muisto. [993]
5. Puolan Giżyckossa pyhän marttyyripiispa Bruno Querfurtilaisen muisto. Hän seurasi keisari Otto III Italiaan, jossa pyhän Romualdon auktoriteetti teki häneen vaikutuksen ja niin hän omistautui luostarielämälle ja otti nimen Bonifatius. Palattuaan Saksaan hänet vihittiin piispaksi paavi Johannes X:n valtuutuksella ja apostolisella matkalla sai surmansa 18 toverin kanssa epäjumalien palvojain käsissä. [1009]
6. Emilian (nyk. Italian) Bolognassa pyhän Caterina Bolognalaisen, pyhän Klaaran sääntökuntaan kuuluneen neitsyen muisto. Hän oli tunnettu luonnollisista kyvyistään, mutta vielä loistavampi mystisten voimiensa, katumuksensa ja nöyryytensä tähden, kun hän johti pyhiä neitsyitä. [1463]
7. Piemonten (nyk. Italian) Mondoniossa pyhän Domenico Savion muisto. Hän oli jo lapsena sielultaan lempeä ja iloinen ja kulki kristillisen täydellisyyden polkua kevein askelin, kunnes kuoli vielä nuoruutensa voimassa. [1857]
8. Nei-Ko-Rin kylässä Koreassa pyhien marttyyrien Peturo Ch’oe Hyŏngin ja Yohan Chŏn Chang-unin muisto. He olivat perheenisiä, jotka ottivat kasteen ja painoivat kristillistä kirjallisuutta, minkä takia heidät vietiin kidutettavaksi. He pysyivät lujina uskossa ja aiheuttivat ihailua vainoojissaan. [1866]
3. Hispania Tarraconensiksen Barcinonumissa (nyk. Barcelona Espanjassa) pyhän piispa Pacianuksen muisto. Opettaessaan uskoa hän sanoi etunimensä olevan kristitty ja sukunimensä katolilainen. [390]
4. Lucanian (nyk. Italian) Rapollassa pyhän munkki Vitalis Castronuovolaisen muisto. [993]
5. Puolan Giżyckossa pyhän marttyyripiispa Bruno Querfurtilaisen muisto. Hän seurasi keisari Otto III Italiaan, jossa pyhän Romualdon auktoriteetti teki häneen vaikutuksen ja niin hän omistautui luostarielämälle ja otti nimen Bonifatius. Palattuaan Saksaan hänet vihittiin piispaksi paavi Johannes X:n valtuutuksella ja apostolisella matkalla sai surmansa 18 toverin kanssa epäjumalien palvojain käsissä. [1009]
6. Emilian (nyk. Italian) Bolognassa pyhän Caterina Bolognalaisen, pyhän Klaaran sääntökuntaan kuuluneen neitsyen muisto. Hän oli tunnettu luonnollisista kyvyistään, mutta vielä loistavampi mystisten voimiensa, katumuksensa ja nöyryytensä tähden, kun hän johti pyhiä neitsyitä. [1463]
7. Piemonten (nyk. Italian) Mondoniossa pyhän Domenico Savion muisto. Hän oli jo lapsena sielultaan lempeä ja iloinen ja kulki kristillisen täydellisyyden polkua kevein askelin, kunnes kuoli vielä nuoruutensa voimassa. [1857]
8. Nei-Ko-Rin kylässä Koreassa pyhien marttyyrien Peturo Ch’oe Hyŏngin ja Yohan Chŏn Chang-unin muisto. He olivat perheenisiä, jotka ottivat kasteen ja painoivat kristillistä kirjallisuutta, minkä takia heidät vietiin kidutettavaksi. He pysyivät lujina uskossa ja aiheuttivat ihailua vainoojissaan. [1866]