Yksitoista päivää marraskuun kalendaan
1. Pyhän Markoksen, Jerusalemin piispan lisämuisto. Hän otti ensimmäisenä pakanoiden joukosta tulevana pyhän kaupungin kirkon johdon. Hän onnistui kokoamaan sen uskollaan ja yritteliäisyydellään sen jälkeen, kun pelko oli lyönyt sen hajalle. [156]
2. Fryygian Hierapoliissa (nyk. Pamukkale Turkissa) pyhän piispa Aberkioksen muisto. Hänen kerrotaan levittäneen uskoa monille alueille pyhiinvaeltajana ja saaneen ravintonsa mystisestä ruoasta. [200-luku]
1. Pyhän Markoksen, Jerusalemin piispan lisämuisto. Hän otti ensimmäisenä pakanoiden joukosta tulevana pyhän kaupungin kirkon johdon. Hän onnistui kokoamaan sen uskollaan ja yritteliäisyydellään sen jälkeen, kun pelko oli lyönyt sen hajalle. [156]
2. Fryygian Hierapoliissa (nyk. Pamukkale Turkissa) pyhän piispa Aberkioksen muisto. Hänen kerrotaan levittäneen uskoa monille alueille pyhiinvaeltajana ja saaneen ravintonsa mystisestä ruoasta. [200-luku]
3. Traakian Hadrianopoliissa (nyk. Edirne Turkissa) pyhien marttyyrien Filippoksen, Heraklean piispan, ja Hermeksen, diakonin muisto. Keisari Diocletianuksen vainojen lähestyessä virkamies Justinus oli ensin vaatinut Filipposta sulkemaan kirkon ja esittämään kaikki sen astiat ja kirjat, jolloin tämän kerrotaan sanoneen, ettei voi sallia itselleen sellaista eikä kehota häntäkään hyväksymään. Vankeuden jälkeen hänet ruoskittiin ja poltettiin yhdessä diakonin kanssa. [304]
4. Gallia Lugdunensiksen Rothomagumissa (nyk. Rouen Ranskassa) pyhän piispa Mallonuksen muisto. Hänen kerrotaan ilmoittaneen ensi kerran tässä kaupungissa kristinuskon ja perustaneen sinne piispanistuimen. [300-luku]
5*. Bisuntinumin alueella Germaniassa (nyk. Besançon Ranskassa) pyhän Valeriuksen, Langresin kirkon diakonin muisto. Pakanat surmasivat hänet. [300-luku]
6*. Catalaunumin lähellä Neustriassa (nyk. Châlons-sur-Marne Ranskassa) pyhän Lupentiuksen (Louventin), Gevaudaun pyhän Privatuksen basilikan apotin muisto. Hän kärsi paljon julmuuksia väärin perustein kaupungin kreivin Innocentiuksen käsissä ja lopuksi hänet mestattiin. [n. 684]
7*. Akvitanian Augusta Ausciorumissa (nyk. Auch Ranskassa) pyhän piispa Leotadiuksen muisto. [600-luku]
8*. Bercetumin luostarissa Lombardiassa (nyk. Berceto Italiassa) pyhän apotti Moderanuksen muisto. Hän oli aikaisemmin Rennesin piispa Ranskassa ja hänet tunnettiin rakkaudestaan yksinäisyyteen ja hurskaudestaan pyhiä paikkoja kohtaan. [731]
9*. Vähässä-Britanniassa Nannetesin seudulla (nyk. Nantes Ranskassa) pyhän Benedictuksen (Benoit’n) muisto. Hän eli erakkona Maceracumissa (nyk. Massérac). [845]
10. Oscassa (nyk. Huesca) Espanjan Aragoniassa pyhien neitsytmarttyyrien Nunilon ja Alodian muisto. Heidän isänsä oli vääräuskoinen, mutta äiti opetti heille kristinuskoa. He kieltäytyivät hylkäämästä uskoa Kristukseen ja niin heidät pitkän vankeuden jälkeen surmattiin miekaniskuin Córdoban kuningas ˁAbd-ar-Raḫmān II:n käskystä. [851]
11. Etrurian Faesulissa (nyk. Fiesole Italiassa) pyhän piispa Donatus Scotuksen muisto. Hän oli hyvin oppinut ja hurskas mies, joka oli pyhiinvaelluksella Irlannista Roomaan, kun hänet jumalallisesti annettiin tämän kaupungin väelle erinomaiseksi paimeneksi. [n. 875]
12*. Roomassa autuaan Johannes Paavali II:n muisto. Karol Józef Wojtyła syntyi Puolan Wadowicessä vuonna 1920. Hänen suoritettuaan opintonsa Roomassa ja palattuaan pappina kotimaahansa, jossa hän otti haltuunsa erilaisia sielunhoidollisia ja akateemisia tehtäviä. Hänet nimitettiin Krakovan apulaispiispaksi ja valittiin edelleen kaupungin arkkipiispaksi vuonna 1964; hän otti osaa Vatikaanin II kirkolliskokoukseen. Hänet valittiin paaviksi 16.10.1978 ja hän otti nimekseen Johannes Paavali II. Hänen tunnusmerkeikseen tulivat ennennäkemätön apostolinen toiminta ennen muita perheiden, nuorten ja sairaitten parissa. Hän teki lukemattomia paimenmatkoja eri puolille maailmaa. Hänen kirkolle jättämänsä perinnön tärkeimpiä hedelmiä ovat mm. hänen monipuolinen opetuksensa, Katolisen kirkon katekismuksen julkaiseminen sekä kirkkolain uudistaminen niin latinalaiselle kuin itäisillekin kirkoille. Hän kuoli hurskaasti Roomassa 2.4.2005 pääsiäisen II sunnuntain eli Jumalan laupeuden sunnuntain aattona. [2005]
4. Gallia Lugdunensiksen Rothomagumissa (nyk. Rouen Ranskassa) pyhän piispa Mallonuksen muisto. Hänen kerrotaan ilmoittaneen ensi kerran tässä kaupungissa kristinuskon ja perustaneen sinne piispanistuimen. [300-luku]
5*. Bisuntinumin alueella Germaniassa (nyk. Besançon Ranskassa) pyhän Valeriuksen, Langresin kirkon diakonin muisto. Pakanat surmasivat hänet. [300-luku]
6*. Catalaunumin lähellä Neustriassa (nyk. Châlons-sur-Marne Ranskassa) pyhän Lupentiuksen (Louventin), Gevaudaun pyhän Privatuksen basilikan apotin muisto. Hän kärsi paljon julmuuksia väärin perustein kaupungin kreivin Innocentiuksen käsissä ja lopuksi hänet mestattiin. [n. 684]
7*. Akvitanian Augusta Ausciorumissa (nyk. Auch Ranskassa) pyhän piispa Leotadiuksen muisto. [600-luku]
8*. Bercetumin luostarissa Lombardiassa (nyk. Berceto Italiassa) pyhän apotti Moderanuksen muisto. Hän oli aikaisemmin Rennesin piispa Ranskassa ja hänet tunnettiin rakkaudestaan yksinäisyyteen ja hurskaudestaan pyhiä paikkoja kohtaan. [731]
9*. Vähässä-Britanniassa Nannetesin seudulla (nyk. Nantes Ranskassa) pyhän Benedictuksen (Benoit’n) muisto. Hän eli erakkona Maceracumissa (nyk. Massérac). [845]
10. Oscassa (nyk. Huesca) Espanjan Aragoniassa pyhien neitsytmarttyyrien Nunilon ja Alodian muisto. Heidän isänsä oli vääräuskoinen, mutta äiti opetti heille kristinuskoa. He kieltäytyivät hylkäämästä uskoa Kristukseen ja niin heidät pitkän vankeuden jälkeen surmattiin miekaniskuin Córdoban kuningas ˁAbd-ar-Raḫmān II:n käskystä. [851]
11. Etrurian Faesulissa (nyk. Fiesole Italiassa) pyhän piispa Donatus Scotuksen muisto. Hän oli hyvin oppinut ja hurskas mies, joka oli pyhiinvaelluksella Irlannista Roomaan, kun hänet jumalallisesti annettiin tämän kaupungin väelle erinomaiseksi paimeneksi. [n. 875]
12*. Roomassa autuaan Johannes Paavali II:n muisto. Karol Józef Wojtyła syntyi Puolan Wadowicessä vuonna 1920. Hänen suoritettuaan opintonsa Roomassa ja palattuaan pappina kotimaahansa, jossa hän otti haltuunsa erilaisia sielunhoidollisia ja akateemisia tehtäviä. Hänet nimitettiin Krakovan apulaispiispaksi ja valittiin edelleen kaupungin arkkipiispaksi vuonna 1964; hän otti osaa Vatikaanin II kirkolliskokoukseen. Hänet valittiin paaviksi 16.10.1978 ja hän otti nimekseen Johannes Paavali II. Hänen tunnusmerkeikseen tulivat ennennäkemätön apostolinen toiminta ennen muita perheiden, nuorten ja sairaitten parissa. Hän teki lukemattomia paimenmatkoja eri puolille maailmaa. Hänen kirkolle jättämänsä perinnön tärkeimpiä hedelmiä ovat mm. hänen monipuolinen opetuksensa, Katolisen kirkon katekismuksen julkaiseminen sekä kirkkolain uudistaminen niin latinalaiselle kuin itäisillekin kirkoille. Hän kuoli hurskaasti Roomassa 2.4.2005 pääsiäisen II sunnuntain eli Jumalan laupeuden sunnuntain aattona. [2005]
RSS Feed
