Tänään on liturgisessa kalenterissa kaikkien Pohjolan pyhien muistopäivä: pyhien Henrikin, Hemmingin, Olavin, Eerikin, Birgitan jne. Kaikki etisivät Jumalaa, löysivät hänet ja palvelivat häntä. Siinä heidän suuruutensa. Heidän kunniakseen otan tänään aloituksen kirjastani Rukouksen salaisuus - Jumalan kasvoja etsimässä. "Miten monella tavalla ihmiset etsivätkään Jumalaa! Ja miten monella tavalla he hänet löytävät! Läpi ihmiskunnan historian kaikkialla ihmiset ovat kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla etsineet yhteyttä itsensä ulkopuolelle. Jumalaa etsivän ihmisen kehitys aikojen kuluessa on ollut samanlaista kuin lapsen kehittyminen aikuiseksi. Ensin pitää tiedostaa itsensä yksilönä, muista erillisenä olentona. Sitten voi alkaa rakentaa suhdettaan ympäristöön ja muihin ihmisiin, hakea paikkaansa ja laajentaa näkökulmaa niin pitkälle kuin suinkin. Me rakennamme ennen meitä eläneiden ihmisten kokemusten ja oivallusten päälle. Ei kukaan aloita tyhjästä. Ei riitä, että oppii sen, mitä näkee ja kuulee. Pitää nähdä kauemmaksi ajassa taaksepäin ja eteenpäin, sisimmässään syvemmälle ja kokemuksissaan sinnekin, minne ei voi silmillään nähdä. Hakemisesta ja kokemisesta on kaikkialla, kaikissa kulttuureissa syntynyt tarve ja kyky nähdä näkymätöntä, kuulla puhumatonta ja kohdata selittämätöntä, salattua." |