Maria oli myös omien vanhempiensa suuren rakkauden kohde. Häntä oli odotettu, toivottu ja rukoiltu kauan. Hänet otettiin vastaan Jumalan lahjana. Kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan hänen vanhempansa saattoivat hänet temppeliin muutamaksi vuodeksi, mutta se ei tarkoittanut rakkauden puuttumista hänen elämästään. Erityinen rakkauden ja hyvyyden kokemus Neitsyt Marille oli ollut myös kohtaaminen Elisabetin, Johannnes Kastajan äidin kanssa. Maria meni salaisuutensa kanssa tapaamaan Elisabetia, joka ymmärsi hänen tilansa heti Marian nähdessään ja ylisti Mariaa ja hänen lastaan. Marian suuri ilo näkyy hänen kiitosvirressään. Hän laulaa siinä ensin omasta ihmeellisestä kokemuksestaan ja sitten Jumalan suurista teoista. Marian ja Elisabetin välillä väreilee kiintymys ja ystävyys, joka rohkaisee nuorta Mariaa avaamaan sydämensä ja näyttämään, mitä hänessä on tapahtunut, ei vain hänelle vaan hänessä. Kardinaali Carlo Maria Martini lainaa kirjassaan ”Matkalla rukouksen tiellä” tuntematonta runoilijaa: |
Millaisella äänellä lauloitkaan, Maria! |