Luin juuri 1800-luvulla ilmestyneestä kirjasta kalastajien merelle lähdöstä Bretagnesta: "Pyhää ehtoollissakramenttia, jota seurasi hidas saatto vaimoja ja äitejä, morsiamia ja sisaria, kannettiin pitkin satamaa, jossa kaikki islantilaislaivat juhlapukuun koristettuina tervehtivät sitä lipulla, kun sitä ohitse vietiin. Pappi pysähtyi kunkin kohdalle, luki sanat ja teki siunaavan käden liikkeen. Sitten he lähtivät kaikki, koko laivasto, ja koko paikkakuntaan tuskin jäi ainoatakaan miestä, sulhasta tai poikaa. Poistuessaan kaikki miehistöt lauloivat yhdessä voimakkailla, värähtävillä äänillä ylistysvirsiä Marian, Meren Tähden kunniaksi." Kirja on Pierre Lotin Islannin kalastajat, jonka Tiberius kirjat julkaisee uusintapainoksena suomeksi ennen joulua. |
"tänä päivänä meren miehet laivat kalaonni ja kulku siunataan kaikkialla missä tunnustetaan Pyhä Neitsyt siunataan vaivaisten verkkainen matkanteko tässä epätäydellisessä joka näkeville todistaa ainoasta olevasta joka on täydellisyys tänä päivänä kulkueet vaeltavat katse maassa mieli kohoten Hänen puoleensa jota kuvana mukana kuljetetaan pitkin aallonmurtajaa laitureita myöten laivaan saavutaan tänä päivänä siunaa Maria del Carmen meren ihmiset meri julma meri kauhea Neitsyt lempeä Neitsyt armelias meitä muista jotka poikaasi palvovat meitä syntisiä muista rukouksessa suojele meitä Suojelijatar ... mitätön on ihmisen voima vähäinen tahtonsa suuri on ihmisen voima luja tahtonsa kun on siunaus Neitsyt hymyile auringossa kuussa pilvessä sumussa aallokossa taivaanrannassa tähdissä tyynessä ulkona satamassa hymyile vahvoiksi sydämemme niin etteivät ne kovetu hymyile laivojen reitit varmoiksi eritoten säästä meidät vesikuoleman kauhulta jos sitä et voi hymyile meille että sen kohdatessamme ylistäisimme Sinua hymysi olisi kuolemassa luonamme näin aina kaikella olisi suunta ylös todellisuuteen" |