 | Moi! Minä olen Iita ja tämä on Kysy katolilaiselta. Tällä kanavalla käsitellään katolisen kirkon oppia ja traditiota koskevia kysymyksiä ja tänään kysytään, montako lasta Neitsyt Marialla oli. Teemme tätä Herramme Jeesuksen Kristuksen kunniaksi, jotta Hänet tunnettaisiin paremmin, häntä rakastettaisiin enemmän ja että moni pelastuisi Hänen kauttaan. |
Aloitamme + Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Katolinen kirkko opettaa, että Maria ei ollut neitsyt ainoastaan Jeesuksen syntymään asti, vaan myös sen jälkeen. Marian ikuinen neitsyys kiinnittää huomion siihen ainoaan lapseen, jonka hän synnytti maailmaan. Mutta miksi sitten Raamatussa puhutaan Jeesuksen veljistä?
Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa ihmiset ihmettelevät sitä, mitä Jeesus oli opettanut synagogassa ja kysyivät »Mistä hän on saanut tuollaisen viisauden ja voiman tehdä ihmeitä? Eikö hän olekin sen rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria? Eivätkö hänen veljensä ole Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas? Eivätkö kaikki hänen sisarensakin asu täällä meidän kanssamme?
Keitä ovat nämä tässä mainitut neljä miestä ja Jeesuksen sisaret?
Jos Raamatun lukija ei ole saanut perimätietoon eli kirkon traditioon liittyvää opetusta, tällainen kysymys herää helposti. Kuitenkin katolinen kirkko opettaa, että vaikka Raamatussa tietenkin on kaikki meidän pelastumiseemme tarvittava tieto, Raamattu yksin ei riitä itsensä tulkitsemiseen. Tarvitaan myös aikalaisten suullinen kirkossa säilynyt perimätieto, joka auttaa meitä ymmärtämään Raamattua.
Videovastaus artikkelin lopussa. Klikkaa tästä, ellei se näy alla.
Katolinen kirkko opettaa, että Maria ei ollut neitsyt ainoastaan Jeesuksen syntymään asti, vaan myös sen jälkeen. Marian ikuinen neitsyys kiinnittää huomion siihen ainoaan lapseen, jonka hän synnytti maailmaan. Mutta miksi sitten Raamatussa puhutaan Jeesuksen veljistä?
Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa ihmiset ihmettelevät sitä, mitä Jeesus oli opettanut synagogassa ja kysyivät »Mistä hän on saanut tuollaisen viisauden ja voiman tehdä ihmeitä? Eikö hän olekin sen rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria? Eivätkö hänen veljensä ole Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas? Eivätkö kaikki hänen sisarensakin asu täällä meidän kanssamme?
Keitä ovat nämä tässä mainitut neljä miestä ja Jeesuksen sisaret?
Jos Raamatun lukija ei ole saanut perimätietoon eli kirkon traditioon liittyvää opetusta, tällainen kysymys herää helposti. Kuitenkin katolinen kirkko opettaa, että vaikka Raamatussa tietenkin on kaikki meidän pelastumiseemme tarvittava tieto, Raamattu yksin ei riitä itsensä tulkitsemiseen. Tarvitaan myös aikalaisten suullinen kirkossa säilynyt perimätieto, joka auttaa meitä ymmärtämään Raamattua.
Videovastaus artikkelin lopussa. Klikkaa tästä, ellei se näy alla.
Kun tutkimme näitä henkilöitä evankeliumeissa heidät mainitaan muissakin yhteyksissä ja myös heidän henkilöllisyytensä selviää. Lisätietoa saamme varhaisilta kirkkoisiltä. Esimerkiksi myöhemmässä kohdassa Matteuksen evankeliumissa, kun kerrotaan naisista ristin juurella, löydämme heidän joukostaan Magdalan Marian, Jaakobin ja Joosefin äiti Marian ja Sebedeuksen poikien äidin. Tämä toinen Maria, joka on meidän Jaakobimme ja Joosefimme äiti, on sikälikin mielenkiintoinen, että hänen Matteus kertoo myöhemmin menneen Magdalan Marian kanssa Jeesuksen haudalle. Jos siis tämä toinen Maria on Jaakobin ja Joosefin äiti, niin Neitsyt Maria ei voi olla heidän äitinsä. Jo tässä on tarpeeksi todistusaineistoa, etteivät nämä Jeesuksen veljet ole veljiä siinä mielessä, että heillä olisi samat vanhemmat kuin Jeesuksella.
Jos lisäksi luemme, mitä Johannes kertoo näistä ristin juurella olleista naisista, niin hän listaa Jeesuksen äidin, tämän sisaren, Klopaksen vaimo Marian ja Magdalan Marian. Eli nyt tiedämme tästä toisesta Mariasta kenen äiti ja kenen vaimo hän oli. Mielenkiintoisesti Johannes kutsuu tätä toista Mariaa Neitsyt Marian sisareksi, kreikaksi adelfe. Olisi hyvin epätodennäköistä, että vanhemmat nimeävät kaksi tytärtään molemmat Mariaksi, mistä pääsemmekin toiseen argumenttiimme eli siihen, mitä alkuperäiskielessä tuolla sanalla veli tai sisar tarkoitettiin.
Näistä tapahtumista kirjoittivat alunperin arameankieliset henkilöt ja sama sisaruksia koskevan sanan haaste on myös hepreankielisessä Vanhassa Testamentissa. Näissä kielissä ja kulttuureissa nimittäin veljeä ja sisarta ei ymmärretä samoin kuin me ymmärrämme: meille veli ja sisko ovat saman äidin ja isän lapsia, mutta eivät heille. Sisarusten, serkusten, pikkuserkkujen ja muiden lähisukulaisten tai edes läheisten ystävien välillä ei välttämättä muutenkaan niin tehty eroa, vaikka sukupuista pidettiinkin kirjaa.
Näin Raamatussa on käytetty sanaa, jonka voi kääntää veljeksi tai siskoksi.
Esimerkiksi Lootia kutsutaan Aabrahamin ”veljeksi” vaikka Loot oli tietenkin Aabrahamin veljenpoika. Samoin Jaakobia kutsutaan setänsä Labanin ”veljeksi”. Hurjemmalta kuulostaa se, että Eleasarin tyttäret menivät “veljiensä” kanssa naimisiin. Mutta huh, onneksi nämä veljet olivat oikeasti heidän serkkujaan, koska he olivat Kishin poikia. Kish ja Eleasar olivat Mahlin poikia. Eli ylenevässä ja alenevassa polvessa ollaan täsmällisempiä mutta sanan veli tai sisko alle mahtui enemmänkin sukulaisia ja tuttavia.
Kirjoittaessaan kreikaksi arameankieliset evankelistat käyttivät tätä sisar-sanaa äidinkielestään tuttuun tapaan. Adelfos veli ja adelfe sisko, tai adelfoi veljet, veljekset, sisarukset kattoivat kuitenkin enemmän, kuin kreikassa olisi ominaista.
Palataan vielä Jaakobiin, joka on yksi näistä Jeesuksen ”veljistä”. Paavali kirjoittaa kirjeessään Galatalaisille (Gal. 1:18–19), kuinka hän meni Jerusalemiin tapaamaan apostoleja, muttei tavannut muita kuin Herran veljen, (adelfos), Jaakobin. Tässä Paavali siis kutsuu apostoli Jaakobia Herran veljeksi. Kahdentoista apostolin joukkoon kuului kaksi Jaakobia: Jaakob Sebedeuksen poika ja Jaakob Alfeuksen poika. Kumpikaan ei siis ole Joosefin poika. Mainittu Jaakob oli todennäköisesti Jeesuksen serkku tai muu sukulainen, mutta ei Neitsyt Marian lapsi.
Raamatun lisäksi varhaiskirkon teksteistä näkee, että kirkkoisät tiesivät tarkalleen, keitä Klopas ja Maria ja heidän poikansa olivat. He tiesivät, etteivät Joosef ja Jaakob olleet Jeesuksen veljiä. Sukulaisia he toki olivat, nimittäin serkkuja. Mielenkiintoinen lähde tähän asiaa on varhainen kirkkoisä Eusebios. Hänestä on muuten suomeksi harvinaisen kattava Wikisivu, kannattaa tutkia, linkki on videon tiedoissa tuossa alla.
Pyhä Eusebios kirjasi ylös alkukirkon kirkkohistorian ja siitä saamme lukea, että Jaakobista, Jeesuksen serkusta, tuli Jerusalemin ensimmäinen piispa. Hänestä voimme lukea myös Apostolien teoista. Hänen kärsittyään marttyyrikuoleman Jerusalemin seuraavaksi piispaksi nimettiin Klopaksen toinen poika Simeon, koska myös hän oli Jeesuksen serkku. Klopaksen taas sanotaan olleen Jeesuksen isän Joosefin veli. Klopas oli siis Jeesuksen setä maallisen isänsä puolelta. Se toinen Maria oli siis Neitsyt Marian käly (“sister in law”), eikä sisko, kuten suomenkieliseen Raamattuun on adelfe käännetty. Käännös kreikasta suomeen ei ole väärä, sillä adelfe tarkoittaa siskoa. On vain ymmärrettävä, etteivät kirjoittajat olleet kirjaimellisia käyttäessään tätä sanaa. Näitä asioita ei Pyhä Eusebios kirjoittanut puolustuspuheena Marian ikuisesta neitsyydestä vaan ne ovat muistiin merkittyjä kirkon alkuaikojen historian tosiasioita.
Sitten toiseen näkökulmaan. On hyvin perusteltua sanoa, että olisi ollut äärimmäisen epätodennäköistä ja vastoin sen aikaista Lähi-Idän kulttuuria, että Jeesus olisi antanut ristillä äitinsä Johanneksen huolehdittavaksi, mikäli Marialla olisi ollut muita lapsia. Tuohon aikaan naisen toimeentulo riippui hänen perheensä miehistä. Joosefista ei Jeesuksen lapsuuden jälkeen kerrota Raamatussa mitään, ja tradition mukaan hän oli kuollut jo ennen Jeesuksen kuolemaa. Siinä vaiheessa, kun Jeesus kuoli, äidistä huolehtimisen vastuu siirtyisi luonnollisesti seuraavaksi vanhimmalle pojalle. Koska Marialla ei kuitenkaan ollut muita lapsia, Jeesus nimittää Johanneksen Marian pojaksi: ”Nainen, tämä on poikasi!” (Joh. 19:26–27).
Kenenkään ei myöskään tiedetä koskaan esiintyneen Jeesuksen sisarena tai edes sisarpuolena. Sen sijaan Jeesuksen isän puolen serkuista on merkintöjä hyvin varhaiselta ajalta alkukirkossa. Pyhän Eusebioksen teksteissä kirjoitetaan siitä, miten Jeesuksen sukulaisia maallisessa mielessä oli olemassa kirkon alkuaikana. Nämä sukulaiset tunnettiin tarkalleen: tiedettiin, keitä he olivat ja mitä sukua he olivat Herramme Jeesuksen kanssa.
Sitten vielä yksi asia, josta emme ole aiemmin puhuneet: enkelin ilmestyessä Marialle tämä oli käytännössä jo naimisissa Joosefin kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut aivan tavallinen. Marian enkelille antama vastaus on looginen vain, mikäli hän tiesi pysyvänsä neitsyenä, eli oli antanut jonkinlaisen selibaattilupauksen. Tuohon aikaan oli naisia, neitsyitä, jotka jo hyvin nuorella iällä antoivat temppelissä valan pysyä neitsyinä. Näille neitsyille kuitenkin usein osoitettiin suojelija, usein vanhempi mies tai leski, joka piti huolta neitsyestä taloudellisesti ja myös suojeli tämän naisen koskemattomuutta. Katolisen kirkon ymmärrys on ollut, että Maria oli juuri tällainen temppelineitsyt. Siksi hän ihmettelee, miten hän voisi tulla raskaaksi. Jos hänet olisi kihlattu tavalliseen avioliittoon, ei tuo kysymys olisi järkevä.
Tätä kirkon ymmärrystä tukee myös ymmärrys Marian neitsyydestä Jeesuksen syntymän aikana ja sen jälkeenkin. Maria oli pyhitetty erityiseen palvelukseen Jumalan edessä jo ennen kuin hän sai itse tietää valinnastaan Vapahtajan äidiksi enkelin ilmoituksen kautta. Kirkkoisät puhuivat Marian neitsyydestä käsitellen etupäässä Kristuksen syntymisen salaisuutta. Kuitenkin heidän suhtautumisensa Neitsyt Mariaan on hyvin kunnioittava ja siitä näkyy, etteivät he voineet ajatellakaan Marian neitsyyden katoavan mihinkään Kristuksen synnyttämisen jälkeen.
Parhaiten tämän uskon yleisyydestä alkukirkossa todistaa se, että sitova mariaaninen dogmi Marian ainaisesta neitsyydestä muodostettiin jo hyvin varhain 300-luvun alussa. Opin yleisyyden varhaiskirkon aikakaudella ymmärtää myös siitä, että Neitsyt tulee pyhän Marian erityisnimeksi, mitä ei olisi tapahtunut, jos häntä olisi pidetty suuren perheen äitinä. Kirkkoisät eivät olleet koskaan tienneet mitään Jeesuksen sisaruksista eikä sellaisista ole mitään todisteita Raamatussa tai sen ulkopuolella.
Jeesus on Marian ainoa lapsi. Marian hengellinen äitiys sen sijaan ulottuu kaikkiin ihmisiin, jotka Jeesus tuli pelastamaan. ”Hän synnytti Pojan, jonka Jumala asetti esikoiseksi monien veljien joukkoon (Room. 8:29), toisin sanoen niiden uskovien, joiden syntymiseen ja kasvattamiseen Maria äidillisellä rakkaudellaan myötävaikuttaa.” (KKK 501)
Toisessa videossa kerroin jo, mitä vastaamme syytöksiin Marian palvonnasta, ja siitä, miten Taivaan kuningattaren rooli on aina ohjata kaikkia ihmisiä Poikansa luo. Ensi viikolla kerron siitä, miksi me kutsumme Mariaa meidän omaksi äidiksemme. Kaikki vastaukset on aina koottu tiimityönä ja huolella sekä mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi. Niiden tarkoitus on vahvistaa Sinun suhdettasi Jumalaan.
Jos haluat lähettää meille oman kysymyksesi tai ottaa muuten yhteyttä meihin niin laita rohkeasti sähköpostia osoitteeseen kysykatolilaiselta@gmail.com
Kiitos, että tykkäät videosta ja pistät kanavan seuraukseen!
Jos lisäksi luemme, mitä Johannes kertoo näistä ristin juurella olleista naisista, niin hän listaa Jeesuksen äidin, tämän sisaren, Klopaksen vaimo Marian ja Magdalan Marian. Eli nyt tiedämme tästä toisesta Mariasta kenen äiti ja kenen vaimo hän oli. Mielenkiintoisesti Johannes kutsuu tätä toista Mariaa Neitsyt Marian sisareksi, kreikaksi adelfe. Olisi hyvin epätodennäköistä, että vanhemmat nimeävät kaksi tytärtään molemmat Mariaksi, mistä pääsemmekin toiseen argumenttiimme eli siihen, mitä alkuperäiskielessä tuolla sanalla veli tai sisar tarkoitettiin.
Näistä tapahtumista kirjoittivat alunperin arameankieliset henkilöt ja sama sisaruksia koskevan sanan haaste on myös hepreankielisessä Vanhassa Testamentissa. Näissä kielissä ja kulttuureissa nimittäin veljeä ja sisarta ei ymmärretä samoin kuin me ymmärrämme: meille veli ja sisko ovat saman äidin ja isän lapsia, mutta eivät heille. Sisarusten, serkusten, pikkuserkkujen ja muiden lähisukulaisten tai edes läheisten ystävien välillä ei välttämättä muutenkaan niin tehty eroa, vaikka sukupuista pidettiinkin kirjaa.
Näin Raamatussa on käytetty sanaa, jonka voi kääntää veljeksi tai siskoksi.
Esimerkiksi Lootia kutsutaan Aabrahamin ”veljeksi” vaikka Loot oli tietenkin Aabrahamin veljenpoika. Samoin Jaakobia kutsutaan setänsä Labanin ”veljeksi”. Hurjemmalta kuulostaa se, että Eleasarin tyttäret menivät “veljiensä” kanssa naimisiin. Mutta huh, onneksi nämä veljet olivat oikeasti heidän serkkujaan, koska he olivat Kishin poikia. Kish ja Eleasar olivat Mahlin poikia. Eli ylenevässä ja alenevassa polvessa ollaan täsmällisempiä mutta sanan veli tai sisko alle mahtui enemmänkin sukulaisia ja tuttavia.
Kirjoittaessaan kreikaksi arameankieliset evankelistat käyttivät tätä sisar-sanaa äidinkielestään tuttuun tapaan. Adelfos veli ja adelfe sisko, tai adelfoi veljet, veljekset, sisarukset kattoivat kuitenkin enemmän, kuin kreikassa olisi ominaista.
Palataan vielä Jaakobiin, joka on yksi näistä Jeesuksen ”veljistä”. Paavali kirjoittaa kirjeessään Galatalaisille (Gal. 1:18–19), kuinka hän meni Jerusalemiin tapaamaan apostoleja, muttei tavannut muita kuin Herran veljen, (adelfos), Jaakobin. Tässä Paavali siis kutsuu apostoli Jaakobia Herran veljeksi. Kahdentoista apostolin joukkoon kuului kaksi Jaakobia: Jaakob Sebedeuksen poika ja Jaakob Alfeuksen poika. Kumpikaan ei siis ole Joosefin poika. Mainittu Jaakob oli todennäköisesti Jeesuksen serkku tai muu sukulainen, mutta ei Neitsyt Marian lapsi.
Raamatun lisäksi varhaiskirkon teksteistä näkee, että kirkkoisät tiesivät tarkalleen, keitä Klopas ja Maria ja heidän poikansa olivat. He tiesivät, etteivät Joosef ja Jaakob olleet Jeesuksen veljiä. Sukulaisia he toki olivat, nimittäin serkkuja. Mielenkiintoinen lähde tähän asiaa on varhainen kirkkoisä Eusebios. Hänestä on muuten suomeksi harvinaisen kattava Wikisivu, kannattaa tutkia, linkki on videon tiedoissa tuossa alla.
Pyhä Eusebios kirjasi ylös alkukirkon kirkkohistorian ja siitä saamme lukea, että Jaakobista, Jeesuksen serkusta, tuli Jerusalemin ensimmäinen piispa. Hänestä voimme lukea myös Apostolien teoista. Hänen kärsittyään marttyyrikuoleman Jerusalemin seuraavaksi piispaksi nimettiin Klopaksen toinen poika Simeon, koska myös hän oli Jeesuksen serkku. Klopaksen taas sanotaan olleen Jeesuksen isän Joosefin veli. Klopas oli siis Jeesuksen setä maallisen isänsä puolelta. Se toinen Maria oli siis Neitsyt Marian käly (“sister in law”), eikä sisko, kuten suomenkieliseen Raamattuun on adelfe käännetty. Käännös kreikasta suomeen ei ole väärä, sillä adelfe tarkoittaa siskoa. On vain ymmärrettävä, etteivät kirjoittajat olleet kirjaimellisia käyttäessään tätä sanaa. Näitä asioita ei Pyhä Eusebios kirjoittanut puolustuspuheena Marian ikuisesta neitsyydestä vaan ne ovat muistiin merkittyjä kirkon alkuaikojen historian tosiasioita.
Sitten toiseen näkökulmaan. On hyvin perusteltua sanoa, että olisi ollut äärimmäisen epätodennäköistä ja vastoin sen aikaista Lähi-Idän kulttuuria, että Jeesus olisi antanut ristillä äitinsä Johanneksen huolehdittavaksi, mikäli Marialla olisi ollut muita lapsia. Tuohon aikaan naisen toimeentulo riippui hänen perheensä miehistä. Joosefista ei Jeesuksen lapsuuden jälkeen kerrota Raamatussa mitään, ja tradition mukaan hän oli kuollut jo ennen Jeesuksen kuolemaa. Siinä vaiheessa, kun Jeesus kuoli, äidistä huolehtimisen vastuu siirtyisi luonnollisesti seuraavaksi vanhimmalle pojalle. Koska Marialla ei kuitenkaan ollut muita lapsia, Jeesus nimittää Johanneksen Marian pojaksi: ”Nainen, tämä on poikasi!” (Joh. 19:26–27).
Kenenkään ei myöskään tiedetä koskaan esiintyneen Jeesuksen sisarena tai edes sisarpuolena. Sen sijaan Jeesuksen isän puolen serkuista on merkintöjä hyvin varhaiselta ajalta alkukirkossa. Pyhän Eusebioksen teksteissä kirjoitetaan siitä, miten Jeesuksen sukulaisia maallisessa mielessä oli olemassa kirkon alkuaikana. Nämä sukulaiset tunnettiin tarkalleen: tiedettiin, keitä he olivat ja mitä sukua he olivat Herramme Jeesuksen kanssa.
Sitten vielä yksi asia, josta emme ole aiemmin puhuneet: enkelin ilmestyessä Marialle tämä oli käytännössä jo naimisissa Joosefin kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut aivan tavallinen. Marian enkelille antama vastaus on looginen vain, mikäli hän tiesi pysyvänsä neitsyenä, eli oli antanut jonkinlaisen selibaattilupauksen. Tuohon aikaan oli naisia, neitsyitä, jotka jo hyvin nuorella iällä antoivat temppelissä valan pysyä neitsyinä. Näille neitsyille kuitenkin usein osoitettiin suojelija, usein vanhempi mies tai leski, joka piti huolta neitsyestä taloudellisesti ja myös suojeli tämän naisen koskemattomuutta. Katolisen kirkon ymmärrys on ollut, että Maria oli juuri tällainen temppelineitsyt. Siksi hän ihmettelee, miten hän voisi tulla raskaaksi. Jos hänet olisi kihlattu tavalliseen avioliittoon, ei tuo kysymys olisi järkevä.
Tätä kirkon ymmärrystä tukee myös ymmärrys Marian neitsyydestä Jeesuksen syntymän aikana ja sen jälkeenkin. Maria oli pyhitetty erityiseen palvelukseen Jumalan edessä jo ennen kuin hän sai itse tietää valinnastaan Vapahtajan äidiksi enkelin ilmoituksen kautta. Kirkkoisät puhuivat Marian neitsyydestä käsitellen etupäässä Kristuksen syntymisen salaisuutta. Kuitenkin heidän suhtautumisensa Neitsyt Mariaan on hyvin kunnioittava ja siitä näkyy, etteivät he voineet ajatellakaan Marian neitsyyden katoavan mihinkään Kristuksen synnyttämisen jälkeen.
Parhaiten tämän uskon yleisyydestä alkukirkossa todistaa se, että sitova mariaaninen dogmi Marian ainaisesta neitsyydestä muodostettiin jo hyvin varhain 300-luvun alussa. Opin yleisyyden varhaiskirkon aikakaudella ymmärtää myös siitä, että Neitsyt tulee pyhän Marian erityisnimeksi, mitä ei olisi tapahtunut, jos häntä olisi pidetty suuren perheen äitinä. Kirkkoisät eivät olleet koskaan tienneet mitään Jeesuksen sisaruksista eikä sellaisista ole mitään todisteita Raamatussa tai sen ulkopuolella.
Jeesus on Marian ainoa lapsi. Marian hengellinen äitiys sen sijaan ulottuu kaikkiin ihmisiin, jotka Jeesus tuli pelastamaan. ”Hän synnytti Pojan, jonka Jumala asetti esikoiseksi monien veljien joukkoon (Room. 8:29), toisin sanoen niiden uskovien, joiden syntymiseen ja kasvattamiseen Maria äidillisellä rakkaudellaan myötävaikuttaa.” (KKK 501)
Toisessa videossa kerroin jo, mitä vastaamme syytöksiin Marian palvonnasta, ja siitä, miten Taivaan kuningattaren rooli on aina ohjata kaikkia ihmisiä Poikansa luo. Ensi viikolla kerron siitä, miksi me kutsumme Mariaa meidän omaksi äidiksemme. Kaikki vastaukset on aina koottu tiimityönä ja huolella sekä mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi. Niiden tarkoitus on vahvistaa Sinun suhdettasi Jumalaan.
Jos haluat lähettää meille oman kysymyksesi tai ottaa muuten yhteyttä meihin niin laita rohkeasti sähköpostia osoitteeseen kysykatolilaiselta@gmail.com
Kiitos, että tykkäät videosta ja pistät kanavan seuraukseen!
RSS Feed
