Hei, ja tervetuloa kuuntelemaan vastausta kysymykseen, joka usein esitetään ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Miten katoliseen kirkkoon liitytään? Minä olen Tiina Kysy katolilaiselta kanavalta. Olemme ryhmä katolilaisia, jotka tuotamme videolla lyhyitä ja selkeitä suomenkielisiä vastauksia katoliseen oppiin ja traditioon liittyviin kysymyksiin. |
Aloitamme Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Katoliseen kirkkoon liittyminen vaatii tavallaan kaksi liittymistä: teknisen kirkkoon liittymisen sekä "sydämen liittymisen".
Ensimmäiseen eli miten teknisesti liitytään kirkkoon, on kaksi mahdollisuutta riippuen siitä, onko sinut jo kastettu vai ei. Jos sinua ei ole kastettu, niin sinut kastetaan ja liitetään kirkkoon kasteen kautta.
Videovastaus artikkelin lopussa. Klikkaa tästä, ellei se näy alla.
Sen sijaan jos sinua ei ole vielä kastettu tai katolinen kirkko ei pidä saamaasi kastetta pätevänä niin nyt sinut sitten kastetaan ja siten liitetään Jumalan perheen, kirkon, jäseneksi. Kasteen johdosta sinun ei tarvitse käydä ripillä.
Kasteessa ihminen syntyy uuteen elämään Jeesuksessa Kristuksessa, hänestä tulee Pyhän Hengen temppeli ja hän saa anteeksi perisynnin ja kaikki henkilökohtaiset syntinsä. Toisaalta, tämä ihminen on paitsi siitä armosta, minkä kaste antaa mutta toisaalta taas on aika hienoa, miten kaste pesee pois kaiken synnin menneisyydestä.
Mitä kasteen sakramentissa ja näissä muissa sakramenteissa tarkalleen tapahtuu, kerrotaan sitten taas erillisissä videoissa, mutta siis liittäminen tapahtuu joko kasteen kautta tai paperilla riippuen siitä, onko henkilöllä jo pätevä kaste vai ei.
Tämä on melko yksinkertaista.
Kirkolle ei kuitenkaan tämä riitä, vaan on tärkeää, että kirkkoon liittyvä todellakin tietää, mihin on sitoutumassa. Tämä vaatii opetusta, yleensä vuoden ajan. Oppitunnit todella vaativat sitoutumaan melko pitkäaikaisesti ja tämä aika toimii myös tavallaan harkinta-aikana.
Tämä voi joskus tuntua henkilöstä, joka on esittänyt halukkuutensa liittyä kirkkoon, ettei kirkko haluakaan häntä!
Kirkko kyllä haluaa sinut, mutta se haluaa sinut kokonaan! Ja jos et ymmärrä kirkon opetusta, et voi tietää, mihin olet liittymässä eikä kristinuskon täyteys aukea sinulle. Voisit pettyä tai jopa kokea kirkon olevan väärässä. Tarvitaan siis opetusta.
Esimerkiksi sola fide ja sola scriptura eli yksin uskosta ja yksin Raamattu ovat protestanttisille kristityille perustavanlaatuisia oppikäsityksiä. Katolinen kirkko opettaa vähän eri periaatteiden mukaisesti ja odottaa myös jäseniltään sen mukaista elämää. Katolinen kirkko opettaa, kuten Raamatussa sanotaan, ettei ihminen pelastu yksin uskon perusteella. Emme mene tässä pelastusoppiin, mutta huomannet, että oppierot voivat olla hyvin perustavanlaatuisia.
Sellainenkaan tilanne ei ole ideaali, että jonkun pettyessä omaan kristilliseen yhteisöönsä päättää sitten pettymyksessään, että nyt minä lähden ja liityn katoliseen kirkkoon. Katolisessa kirkossa voi olla joku asia siten kuin tämä ihminen haluaa. Esimerkiksi jos joku haluaisi liittyä katoliseen kirkkoon siksi, että siellä suojellaan elämää tai että avioliitto on sakramentti, mutta hän ei hyväksy katolista opetusta pelastuksesta tai traditiosta, hän tulee olemaan onneton ja melko varmasti myös tuottaa vahinkoa itselleen ja kirkolle pettyessään jälleen ja ajautuu pois kirkon yhteydestä.
Katolinen kirkko uskoo pitävänsä sisällään kristinuskon kokonaisuudessaan. Sen oppi onkin valtavan rikas ja moniulotteinen. Aina kuitenkin looginen ja perusteltu. Ja siksi, koska moni katolinen oppi on uutta ja vierasta, tarvitaan johdantokurssi ja uskonopetusta, jotta ymmärtää katolisen uskon sisällön.
Joskus käy niin, että täysin ateistina tai paremmin sanottuna täysin uskonnosta tai varsinkin kristinuskosta erillään elänyt henkilö hyväksyy helpommin katolisen opin.
Jotta siis myös henkilön sydän pystyy liittymään kirkkoon tarvitaan opetusta. Käytännössä tämä opetus tapahtuu johdantokursseilla. Se on seurakunnissa järjestettävää katolista uskonnonopetusta, joka on kirkon jäseneksi haluavalle pakollista. Joissain erityisissä tilanteissa tätä uskonnonopetusta annetaan toisessa muodossa. Esimerkiksi nyt pandemian aikaan olen kuullut jopa zoomin kautta annettavasta johdantokurssista. Mutta normaalitilanteessa tämä johdantokurssi on todellakin siellä seurakunnissa.
Johdantokurssille voi osallistua myös, vaikkei olisikaan aikomusta liittyä katoliseen kirkkoon. Ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Itseasiassa kurssilla on aina osallistujia, joilla ei ole pienintäkään aikomusta liittyä kirkkoon, mutta heillä on mielenkiintoa ymmärtää katolista uskoa. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi jos puoliso on katolinen. Johdantokurssi auttaa ymmärtämään puolisoaan paremmin. Esimerkiksi, onko sinne messuun nyt pakko mennä joka sunnuntai? Ja kun kurssilainen oppii messun ja ehtoollisen merkityksen, niin hän ymmärtää myös, että kyllä, sinne messuun on päästävä.
Johdantokurssilla käydään läpi kaikki katolisen opin perusasiat, joita kirkko pitää välttämättöminä, ja jotka jokaisen jäsenen on tunnettava ja hyväksyttävä. Jäseneksi ei esimerkiksi liitetä ihmistä, joka sanoo, että kaiken muun voin niellä mutta tuo paavi, sitä en hyväksy. Tai kaiken muun paitsi tuota Marian perisynnittömyyttä, tai että minun on tunnustettava synnit papille. Jotta henkilö voisi hyväksyä katolisen uskon, on hänen saatava opetuksen kautta perustelut, miksi kirkko opettaa näin tai näin.
Joskus voi tietenkin käydä niin, että henkilö sanoo, että ok, minä hyväksyn paavin, vaikka en sitä voi vielä täysin ymmärtää. Ja jos henkilö sitten kirkkoon liittämisen jälkeen pysyy kirkon yhteydessä, ja ottaa sakramentteja vastaan, niin ymmärrys tulee ajan kanssa tiedon kasvaessa, ja sen myötä sitten mahdollisesti myös rakkaus paavia kohtaan.
Näin kävi minulle. Kun minut aikanaan liitettiin katoliseen kirkkoon sanoin, että “ok, minä hyväksyn sen paavin, vaikka en sitä kykene täysin ymmärtämään”. Sitten luin paavi Benedictuksen Jeesus-kirjoja ja rakastuin paaviin samalla tavoin kuin opiskelija rakastuu professoriinsa. Hän on niin suurenmoinen teologi ja kirjoitti niin mahtavasti minun suuresta rakkaudestani Jeesuksesta Kristuksesta. Ja tämän tietynlaisen Benedictuksen älykkyyteen ihastumisen ansiosta olin valmis avaamaan ymmärrykseni myös muulle paavia koskevalle opetukselle. Sen jälkeen en enää vain hyväksynyt oppia, vaan ymmärsin sen, ja pidän sitä täysin johdonmukaisena, raamatullisena, luotettavana ja sekä uskoani että jumalsuhdettani tukevana rikkautena kirkossa.
Kun ymmärtää katolisen opetuksen ja sydän liittyy kirkkoon, saa katolisesta kirkosta sen kristinuskon täyteyden, minkä se pitää sisällään. Kun uskova ymmärtää, että alttari on Golgata, pappi on toinen Kristus, minä todellakin syön Jeesuksen, Maria on minun äitini, pyhimykset auttavat meitä mielellään, avioliitto on sakramentti, mikä tarkoittaa, että se on valtava armon lähde, ripin sakramentti on armon lähde, pappi ei ole uravalinnan tehnyt mies, vaan jotain paljon enemmän tai, että minä voin osallistua Kristuksen uhriin saaden kirkossa kaiken avun elää aivan lähellä Jumalaa ja pyhittää elämäni. Meistä jokainen on kutsuttu pyhyyteen ja kirkko antaa tuen tulla pyhäksi.
Kun myös sydän on liittynyt kirkkoon opetuksen myötä, sinut voidaan liittää kirkkoon. Tämä prosessi siitä kun henkilö ottaa yhteyttä seurakuntaan ja alkaa saada uskonopetusta kunnes hänet todella liitetään kirkkoon voi kestää jopa lähes puolitoista vuotta, ja lyhyimmilläänkin vajaan vuoden. Tämä aika on ihan tietoisesti sen verran pitkä, että liittyminen on todellakin harkittu päätös eikä mikään tunteiden vallassa tehty, nopea klik, klik, jäsenyyden hankinta, kuin jossain kuntoklubilla.
Itsestään selvää luulisi olevan myös, ettei pelkkä sympatia tai rakkaus katolista kirkkoa kohden riitä, että ihminen on katolilainen ja esimerkiksi oikeutettu vastaanottamaan sakramentteja. Kirkkolaki määrittelee selkeästi sen, katolilaiseksi tuleminen vaatii molemmat: teknisen kirkkoon liittymisen sekä sydämen liittymisen.
Tästä vastauksesta kumpuaa jatkokysymyksiä. Mitä hyötyä siitä on, että liityn kirkkoon, enkö voi vain olla kristitty, tai pitääkö olla katolilainen, että pääsee taivaaseen? Tai mitä niissä kasteen ja vahvistuksen sakramenteissa tarkalleen ottaen tapahtuu. Tai ovatko ne raamatullisia?
Näihin kaikkiin ja moniin muihin kysymyksiin mennään taas sitten toisessa videossa. Tämä työmuoto on vasta polkaistu käyntiin ja meillä on kysymyksiä vielä moneksi vuodeksi eli seuraa kanavaa ja opi lisää. Mutta varo, voit jäädä koukkuun!
Olemme saaneet muitakin mitä moninaisempia kirkkoon liittymiseen liittyviä kysymyksiä. Mitä jos paikkakunnallani ei ole katolista kirkkoa? Miten saisin yhteyden katoliseen henkilöön tai pappiin? Mitä sukulaiset ja ystävät sanovat jos liityn kirkkoon, joka on eri mieltä niin monesta nykyajan tabuaiheesta? Olen eronnut ja mietin, miten katolinen kirkko siihen suhtautuu… Katolisella kirkolla on niihin vastaus mutta ne ovat niin henkilökohtaisia kysymyksiä, että vastaamme niihin mieluummin yksityisesti. Meihin saa yhteyden sähköpostilla kysykatolilaiselta@gmail.com
Tällä viikolla torstaina 29.4. Vietämme Pyhän Katariina Sienalaisen, katolisen super womanin, kirkonopettajan ja Euroopan suojeluspyhimyksen muistopäivää. Ja vapunpäivähän on työläisten juhla ja katolisessa kirkossa Jeesuksen isän, Pyhän Joosefin muistopäivä. Pyhä Joosef oli puuseppä ja kaikkien muiden rooliensa lisäksi häntä pidetään työläisten suojeluspyhimyksenä. Jos töissä on vaikeaa niin häneltä voi pyytää apua ja esirukousta. Siksi pyydämme; Pyhä Katariina Sienalainen ja Pyhä Joosef työntekijä, rukoilkaa puolestamme.
Jos tämä vastaus auttoi sinua niin auta sinä meitä tykkäämällä tästä videosta. Kiitos kun pistät peukun ylös tai annat sydämen!
Nähdään pian taas seuraavan kysymyksen parissa!