Miten katolilaiset viettävät pääsiäistä?

Hyvää pääsiäistä ja tervetuloa kuuntelemaan vastausta kysymykseen, miten katolilaiset viettävät pääsiäistä?
Joku ehkä miettii, että eikös se mennyt jo?!

Minä olen Tiina Kysy katoliselta kanavalta. Annamme vastauksia katolista oppia ja traditiota koskeviin kysymyksiin.​

Teemme tätä Herramme Jeesuksen Kristuksen kunniaksi, jotta Hänet tunnettaisiin paremmin, häntä rakastettaisiin enemmän ja että moni pelastuisi Hänen kauttaan. 

Aloitamme + Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.


Halusimme pyhällä viikolla saada ulos pyhää eukaristiaa koskevan vastauksen ja siksi tämä pääsiäisen viettoa koskeva kysymys jäi pääsiäisviikolle. 
Mutta eikös se pääsiäinen mennyt jo?

No ei, nyt se vasta alkoi!

Videovastaus artikkelin lopussa. Klikkaa tästä, ellei se näy alla. 

Siis toki, eilinen pääsiäissunnuntai on “the pääsiäispäivä” mutta siitä meillä katolilaisilla pääsiäisen aika vasta alkaa. Pyhän viikon eli viime viikon aloitti palmusunnuntai ja se, yhdessä kiirastorstain, pitkäperjantain ja pääsiäisyön kanssa muodostaa liturgisesti vuoden tärkeimmän ajan. Se on vielä hiljentymisen, paaston ja pääsiäiseen valmistautumisen aikaa. 

Eilen meillä katettiin pääsiäissunnuntain juhlapöytä lampaanpaisteineen ja se merkkaa meillä paaston päättymistä. Nyt meillä on ilon ja juhlan aika, Kristus on ylösnoussut!!


Ihan oikeasti, tätä seuraavan  viidenkymmenen päivän aikaa eilisestä ylösnousemuksen sunnuntaista helluntaihin asti vietetään kuin yhtä ainoaa juhlapäivää tai pikemminkin “suurta Herran päivää”. Nämä ovat ne päivät, joina erityisesti lauletaan “Halleluja”. 
Tietenkin me koristelimme kotimme eilistä pääsiäissunnuntaita varten mutta emme suinkaan korjaa pois pääsiäiskoristeita, narsisseja, munia ja muita ilon ja uuden elämän symboleita kuin aikaisintaan vasta Kristuksen taivaaseenastumisen juhlana 40 päivää pääsiäisestä ja usein vasta helluntaiksi!
Helluntaihin asti kaikki tämän ajan sunnuntait ovat pääsiäissunnuntaita, ja ne ovat järjestykseltään, ylösnousemuksen sunnuntain jälkeen, pääsiäisen toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs sunnuntai. Tämä viidenkymmenen pyhän päivän aika päättyy helluntaisunnuntaihin.

Pääsiäisajan ensimmäiset kahdeksan päivää muodostavat pääsiäisoktaavin, ja niitä päiviä vietetään kuin Herran juhlapyhiä. Eli nyt vielä viikko on meille joka päivä juhlapäivä. Voisimme varsin hyvin kattaa pöytään joka päivä lampaanpaistin. Vaan taitaisi tulla korvista se lammas mutta silti, nyt ei ole aika “kiristää vyötä” pääsiäisen herkuttelun jälkeen. Vastahan me aloitimme sen herkuttelun eilen ja koko pääsiäisoktaavi on Herran juhlapyhiä.

Joskus saa lukea jostain niin suurista hääjuhlista, että ne kesti kolme päivää! Meillä on joka vuosi niin suuri pääsiäisjuhla, että se kestää kahdeksan päivää! Eilen oli ensimmäinen näistä ja vielä jatkuu viikon. Ja sitten vielä helluntaihin asti silleen niissä fiiliksissä. 
Nyt kun olemme selvittäneet sen, että pääsiäinen ei ole ohi vaan vasta alkanut, palaan vielä viime viikon tapahtumiin eli kolmipäiväiseen pääsiäisjuhlaan.


Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin.
 
Kiirastorstain liturgia on aika vaikuttava. Silloin pappi pesee ihan oikeasti kahdeltatoista seurakuntalaiselta jalat. Ristillä kuolemansa aattona siellä yläsalissa, missä Jeesus asetti ehtoollisen, pesi Jeesus opetuslastensa jalat ja kuivasi ne liinalla.
Tällä esimerkillä hän halusi osoittaa, että myös opetuslasten on oltava valmiita palvelemaan toisiaan. Sillä on kuitenkin vielä paljon suurempi merkitys kuin olla vain esimerkki nöyrästä palvelemisesta. 
Ensisijaisesti siinä Jeesus asetti kristillisen pappeuden. Jalkojen pesu oli osa juutalaiseksi papiksi vihkimisen rituaalia. Se, että Jeesus pesi apostolien jalat on katolisen pappeuden sakramentin raamatullinen perusta. Ei suinkaan ainoa ja katolisesta pappeudesta tulee myöhemmin tarkempia vastauksia. Tässä halusimme vain sanoa, että tämä jalkojen pesu on kind of a big deal. 
 
Lisäksi kiirastorstaina juhlitaan eukaristian asettamista. Jeesus oli opettanut aiemmin Kapernaumin synagogassa olevansa elämän leipä ja että meidän tulee syödä Jeesuksen lihaa. Hän oli hyvin yksiselitteinen tässä opetuksessa ja nyt sitten siellä yläsalissa Hän asetti eukaristian. Se on valtava lahja meille kaikille tuleville sukupolville, minkä johdosta me saamme olla läsnä tuossa hetkessä joka kerta kun osallistumme katoliseen messuun.

Tämän jälkeen pitkänäperjantaina viettää koko kirkko kaikkialla maailmassa pääsiäispaastoa. Silloin katolilaiset syövät yhden normaalikokoisen aterian ja puolet pienemmät aamu- ja iltapalat kuin normaalisti. Silloin muistamme Jeesuksen ristinuhria, kuolemaa meidän puolestamme, jotta me saisimme elää.

Lauantai menee pyhän yön odottamisessa. Tulisi jo ilta! Pääsiäisvigilia, pyhä yö, jolloin Kristus nousi kuolleista, on “kaikkien vigilioiden äiti”. Valvoen kirkko odottaa sinä yönä Herran ylösnousemusta ja viettää sitä pyhin sakramentein. Nyt pandemian aikaan tietenkin seuraten seremonioita telkkarista ja juhlien kotikirkossa. 
Eilen oli ylösnousemuksen sunnuntai. Kolmas päivä Kristuksen ristinkuolemasta. Päivä, kun hauta oli tyhjä, Jeesus oli voittanut kuoleman. Päivä, mikä oli alkukristityille niin valtavan merkityksellinen, että he alkoivat viettää lauantain eli sapatin sijaan sunnuntaita pyhäpäivänä. Nyt se, että Jeesus oli voittanut kuoleman oli suurempi juttu kuin se, että Jumala lepäsi lauantaina luomistyönsä päätteeksi. Ja eilen oli sen ensimmäisen sunnuntain muistopäivä :)

Ilo on valtava ja juhla suuri. Niin suuri, että se jatkuu vielä täytenä juhla-aikana koko pääsiäisoktaavin ja pääsiäisen aikana, iloisena aikana helluntaihin asti. 

Kevät on meille katolilaisille iloisinta aikaa muutenkin. Seuratkaa kanavaamme niin tiedätte miksi :)