Kymmenen päivää heinäkuun kalendaan.
Pyhän piispa Paulinus Nolalaisen muisto. Saatuaan kasteen Burdigalassa (nyk. Bordeaux) hän luopui konsulin virastaan ja näin mitä rikkain ja jalosukuisin mies tuli Kristuksen tähden köyhäksi ja nöyräksi. Hän muutti Campaniaan ollakseen lähellä pyhän pappi Felixin hautaa ja seurasi tämän esikuvaa läheisesti vaimonsa ja toveriensa kanssa askeettisesti eläen. Piispaksi tultuaan hän loisti oppineisuutta ja pyhyyttä, auttoi pyhiinvaeltajia ja tuki ahkerasti vaivaisia. [431]
Pyhien marttyyrien John Fisherin, piispan, ja Thomas Moren muisto. He joutuivat hankauksiin kuningas Henrik VIII:n kanssa, kun eivät hyväksyneet tämän avioliittoa ja pysyivät uskollisena Rooman piispan primaatille, ja niin heidät heitettiin Towerin tyrmään Englannin Lontoossa. John Fisher oli Rochesterin piispa, oppineisuudestaan ja elämänsä arvokkuudesta tunnettu mies, ja tänä päivänä hänet mestattiin itsensä kuninkaan käskystä. Thomas More taas oli perheenisä, joka eli mitä eheintä elämää, ja kuninkaallisen neuvoston puheenjohtaja. Heinäkuun 7. päivänä hän liittyi marttyyrikuolemassa kunnioitettavaan piispaan katolista kirkkoa kohtaan osoittamansa uskollisuuden tähden. [1535]
Pyhän piispa Paulinus Nolalaisen muisto. Saatuaan kasteen Burdigalassa (nyk. Bordeaux) hän luopui konsulin virastaan ja näin mitä rikkain ja jalosukuisin mies tuli Kristuksen tähden köyhäksi ja nöyräksi. Hän muutti Campaniaan ollakseen lähellä pyhän pappi Felixin hautaa ja seurasi tämän esikuvaa läheisesti vaimonsa ja toveriensa kanssa askeettisesti eläen. Piispaksi tultuaan hän loisti oppineisuutta ja pyhyyttä, auttoi pyhiinvaeltajia ja tuki ahkerasti vaivaisia. [431]
Pyhien marttyyrien John Fisherin, piispan, ja Thomas Moren muisto. He joutuivat hankauksiin kuningas Henrik VIII:n kanssa, kun eivät hyväksyneet tämän avioliittoa ja pysyivät uskollisena Rooman piispan primaatille, ja niin heidät heitettiin Towerin tyrmään Englannin Lontoossa. John Fisher oli Rochesterin piispa, oppineisuudestaan ja elämänsä arvokkuudesta tunnettu mies, ja tänä päivänä hänet mestattiin itsensä kuninkaan käskystä. Thomas More taas oli perheenisä, joka eli mitä eheintä elämää, ja kuninkaallisen neuvoston puheenjohtaja. Heinäkuun 7. päivänä hän liittyi marttyyrikuolemassa kunnioitettavaan piispaan katolista kirkkoa kohtaan osoittamansa uskollisuuden tähden. [1535]
3. Roomassa pyhän marttyyri Flavius Clementiuksen lisämuisto. Keisari Domitianus, jonka kanssa hän oli yhdessä palvellut konsulina, tuomitsi hänet hänen kiellettyään pakanajumalien nimet ja niin hänet tosiaan surmattiin Kristuksen uskon tähden. [96]
4. Britannian Verulamiumissa (nyk. Englannin St Albans) pyhän marttyyri Albanuksen muisto. Hänen kerrotaan ollessaan vielä kastamaton ottaneen kotonaan vastaan papin, joka opetti hänelle kristillisen uskon käskyjä. Hän ilmiantoi itsensä tämän vaatteisiin puettuna ja ruoskinnan jälkeen joutui mestattavaksi. [n. 287]
5. Vähän-Britannian Quadra Legionumissa (nyk. Walesin Caerleon-on-Usk) pyhien marttyyrien Juliuksen ja Aaronin muisto. He kärsivät pyhän Albanuksen jälkeen keisari Diocletianuksen vainossa. Tuohon aikaan siellä monet joutuivat monin tavoin kidutetuiksi ja julmasti silvotuiksi ja tuskansa loppuun saatuaan pääsivät yläpuolisen kaupungin iloihin. [304]
6. Syyrian Dolikhassa pyhän Samosatan piispan Eusebioksen muisto. Areiolaiskeisari Constantiuksen aikana hän vieraili Jumalan kirkkojen luona tuntemattomana sotilaan asussa vahvistamassa niitä katolisessa uskossa. Tästä syystä hänet keisari Valensin aikana karkotettiin Traakiaan, josta hän kirkon saatua rauhan pääsi Theodosioksen valtakunnan aikana palaamaan ja lähti uudelleen kiertämään kirkkoja. Hän kuoli marttyyrina, kun eräs areiolaisnainen murskasi hänen päänsä ylhäältä heitetyllä kattotiilellä. [379]
7. Daakian Remesianan (nyk. Serbian Bela Palanka) piispa Nicetan lisämuisto. Hän ylisti lauluin pyhää Paulinus Nolalaista, joka oli tehnyt evankeliumin opetuksella barbaareista lampaita, johdattanut laumansa rauhaan ja opettanut Jumalaa ennen tuntemattomat ja varkaat soimaan Kristukselle roomalaisin sydämin. [n. 414]
8*. Roomassa Lateraanikirkossa autuaan paavi Innocentius V:n muisto. Hän oli saarnaajaveljien sääntökunnan jäsen, joka opetti pyhää teologiaa Pariisissa, ja otettuaan vastaan kutsun Lyonin piispanistuimelle oli pyhän Bonaventuran mukana johtamassa ekumeenista kirkolliskokousta latinalaisten ja kreikkalaisten ykseyden aikaansaamiseksi. Kun hänet korotettiin Pietarin istuimelle, hän ehti hoitaa paavin virkaa hyvin lyhyen aikaa ja tuli näin paremminkin näytetyksi kuin annetuksi Rooman kirkolle. [1276]
4. Britannian Verulamiumissa (nyk. Englannin St Albans) pyhän marttyyri Albanuksen muisto. Hänen kerrotaan ollessaan vielä kastamaton ottaneen kotonaan vastaan papin, joka opetti hänelle kristillisen uskon käskyjä. Hän ilmiantoi itsensä tämän vaatteisiin puettuna ja ruoskinnan jälkeen joutui mestattavaksi. [n. 287]
5. Vähän-Britannian Quadra Legionumissa (nyk. Walesin Caerleon-on-Usk) pyhien marttyyrien Juliuksen ja Aaronin muisto. He kärsivät pyhän Albanuksen jälkeen keisari Diocletianuksen vainossa. Tuohon aikaan siellä monet joutuivat monin tavoin kidutetuiksi ja julmasti silvotuiksi ja tuskansa loppuun saatuaan pääsivät yläpuolisen kaupungin iloihin. [304]
6. Syyrian Dolikhassa pyhän Samosatan piispan Eusebioksen muisto. Areiolaiskeisari Constantiuksen aikana hän vieraili Jumalan kirkkojen luona tuntemattomana sotilaan asussa vahvistamassa niitä katolisessa uskossa. Tästä syystä hänet keisari Valensin aikana karkotettiin Traakiaan, josta hän kirkon saatua rauhan pääsi Theodosioksen valtakunnan aikana palaamaan ja lähti uudelleen kiertämään kirkkoja. Hän kuoli marttyyrina, kun eräs areiolaisnainen murskasi hänen päänsä ylhäältä heitetyllä kattotiilellä. [379]
7. Daakian Remesianan (nyk. Serbian Bela Palanka) piispa Nicetan lisämuisto. Hän ylisti lauluin pyhää Paulinus Nolalaista, joka oli tehnyt evankeliumin opetuksella barbaareista lampaita, johdattanut laumansa rauhaan ja opettanut Jumalaa ennen tuntemattomat ja varkaat soimaan Kristukselle roomalaisin sydämin. [n. 414]
8*. Roomassa Lateraanikirkossa autuaan paavi Innocentius V:n muisto. Hän oli saarnaajaveljien sääntökunnan jäsen, joka opetti pyhää teologiaa Pariisissa, ja otettuaan vastaan kutsun Lyonin piispanistuimelle oli pyhän Bonaventuran mukana johtamassa ekumeenista kirkolliskokousta latinalaisten ja kreikkalaisten ykseyden aikaansaamiseksi. Kun hänet korotettiin Pietarin istuimelle, hän ehti hoitaa paavin virkaa hyvin lyhyen aikaa ja tuli näin paremminkin näytetyksi kuin annetuksi Rooman kirkolle. [1276]