Johannes Kastaja taiteessa
Kalevi Pöykkö (Fides 11/1998)
Johannes Kastaja oli Elisabetin ja pappi Sakariaan poika, muutamia kuukausia Jeesusta vanhempi. Tradition mukaan Elisabeth oli Marian sukulainen ja jo iäkäs, kun enkeli Gabriel ilmoitti Johanneksen syntymästä. Johannesta pidetään Vanhan testamentin viimeisenä profeettana ja Uuden testamentin ensimmäisenä pyhänä.
Taiteessa Johannes Kastaja on ollut hyvin suosittu aihe. Marian ja Elisabetin kohtaamisessa Elisabet odottaa Johannesta. Johannes Kastajan syntymää on kuvattu vanhemmassa taiteessa paljonkin, samoin neitsyt Marian ja Elisabetin tapaamista poikineen pyhän perheen palatessa Egyptistä. Johannesta on kuvattu erämaassa ja kastamassa Jeesusta Jordan-virralla. Myös hänen mestaustaan on kuvattu.
Jaakobin protoevankeliumin mukaan myös Elisabeth pakeni Johanneksen kanssa Betlehemin lastenmurhan vuoksi vuorille, jotka sulkeutuivat heidän suojakseen. Siellä pyhä perhe kävi heitä tapaamassa paluumatkallaan Egyptistä. Tätä esittävissä kuvissa on tavallisesti neitsyt Maria, Elisabeth sekä Jeesus ja Johannes. Taiteessa tämä tapaaminen on ollut verraten suosittu aihe: se on yleensä herttainen kohtaus samaan tapaan kuin pyhän perheen lepohetki luonnon helmassa matkalla Egyptiin. Sekä Jeesus että Johannes on kuvattu pienokaisina äitiensä kanssa. Johannes on Jeesusta hieman varttuneempi, ja hänen tunnuksinaan on useimmiten ristisauva ja vesikuppi tulevan tehtävän merkkinä. Mukana saattaa olla myös Kristus-symboli, lammas. Leonardo da Vincin tunnettu Luolamadonna kuvaa tätä kohtausta.
Nuori Johannes
Legendojen mukaan Johannes jätti äitinsä jo hyvin nuorena ja vetäytyi yksin erämaahan. Siellä hän valmistautui tulevaan tehtäväänsä ruokanaan heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Jacopo Sellaion renessanssimaalauksessa hänet onkin kuvattu nuorena poikana ristisauvoineen repaleisissa vaatteissa, vierellään vesikuppi, joka viittaa hänen tulevaan tehtäväänsä kastajana. Johannes Kastaja on Firenzen taivaallisia suojelijoita. Siksi taustalla häämöttää selvästi tunnistettava Firenzen kaupunki duomoineen. Johannes on ollut hyvin suosittu Firenzen taiteessa, jossa hänet usein kuvataan nuorena poikana. |
Johannes toimi kiertelevänä saarnaajana Jordanin seudulla asunaan kamelinkarvavaate ja nahkavyö. Tällaisena hänet esitetään myös taiteessa, tavallisesti vanhempana kuin evankeliumin tekstit edellyttäisivät. Näissäkin kuvissa hänellä on yleensä vesikuppi ja ristisauva attribuutteinaan. Johanneksen toiminta oli menestyksekästä. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali tapasi Efesossa Johanneksen kastamia juutalaisia.
Johannes oli Jesajan ennustama ääni, joka huutaa autiomaassa: ”Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!” Hän vaati ihmisiä kääntymään, ottamaan kasteen ja näin saamaan syntinsä anteeksi. Johannes kastoi myös Jeesuksen vaikka ensin kieltäytyikin, koska hän tunnusti Jeesuksen odotetuksi Messiaaksi.
Nuorta tai täysikasvuista Johannesta on esitetty myös niin sanotuissa kuukausikuvissa, kesäkuun yhteydessä. Sellaiseksi on arveltu Filippo Lippin piirrosta, jossa nuori Johannes istuu nojaten kuivuneeseen puuhun, johon on isketty kirves. Johanneksen tunnuskuvina ovat siinäkin ristisauva ja vesikuppi. Kirves viittaa Johanneksen kuolintapaan, mestaukseen. Tässä yhteydessä sillä kuitenkin voidaan viitata myös Johanneksen sanoihin Matteuksen evankeliumissa (3:10): ”Kirves on pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tuota hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.”
Johanneksen mestaus
Galilean ja Perean neljännesruhtinas Herodes Antipas huolestui Johannes Kastajan kasvavasta kannatuksesta ja antoi vangita hänet. Kaiken lisäksi Johannes oli nuhdellut Herodesta aviorikoksesta, tämä kun oli avioitunut veljensä vaimon kanssa. Juutalainen, 100-luvulla elänyt historioitsija Josefus eli Josephus Flavius antaa ymmärtää, että Johannes oli vankina Makhairusin linnassa. Evankeliumien mukaan Johanneksen vangitsemisen takana oli Herodeksen vaimo Herodias. Matteuksen evankeliumi kertoo, että kohta Johanneksen vangitsemisen jälkeen Herodes piti syntymäpäivänsä kunniaksi suuret juhlat hoviväelleen, sotaväen päälliköille ja Galilean johtomiehille. Vieraita viihdyttääkseen Herodiaan tytär Salome tanssi heille. Tämä viehätti siinä määrin Herodesta ja koko seuruetta, että hän lupasi Salomelle lahjaksi mitä ikinä tämä haluaisi. Salome kysyi neuvoa äidiltään, joka kehotti pyytämään Johannes Kastajan pään. Herodes oli pahoilla mielin, mutta koska hän oli vannonut täyttävänsä lupauksensa, hän antoi mestata Johanneksen. Niin pyöveli toi Johanneksen pään vadilla Salomelle, ja tämä antoi sen äidilleen. Tunnettu Johanneksen mestausta esittävä maalaus on esimerkiksi Jacopo Bassanon teos 1500-luvulta. On myös esityksiä, joissa Johanneksen pää on vadilla Salomen käsissä. Myöhemmin Johanneksen oppilaat noutivat hänen ruumiinsa ja hautasivat sen: syyrialaisen legendan mukaan sen tekivät apostolit Andreas ja Johannes.
|
Jeesuksen kaste
Taiteessa Johannes Kastaja esiintyy luonnollisesti myös Jeesuksen kastetta esittävissä kuvissa. Kaste merkitsi Jeesuksen julkisen toiminnan alkua. Markuksen evankeliumi kertoo, että kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja astetuvan hänen päälleen. Taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mieltynyt.” Jeesuksen kaste on aina ollut tärkeä kirkollisen taiteen kuvauskohde. Varhaisimmissa kuvissa Jordan-virtaa esittää antiikin tapaan lähes alaston joen jumala, mutta sen korvasi myöhemmin monissa kuvissa avustava enkeli. Jordan-virta esiintyy tavalla tai toisella kaikissa kuvissa. Suunnilleen 1300-luvulle asti taiteessa esitettiin upotuskastetta, jolloin Jeesus kuvattiin juuri vedestä nousseena. Myöhemmin valelemalla suoritettu kaste tuli tavalliseksi. Erityisesti 1500-luvun taiteessa ja siitä eteenkin päin kuvataan aukenevaa taivasta; Pyhä Henki kyyhkysen hahmossa on aina läsnä. Piero della Francescan 1400-luvun maalauksessa Jeesus seisoo Jordanin partaalla, ja Johannes kastaa hänet valelemalla vettä pienestä kupista, samalla kun Pyhä Henki laskeutuu Jeesuksen päälle valkoisen kyyhkysen hahmossa.
|
Juhannus
Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Jeesuksen ja Johanneksen syntymäpäivät ovat vuoden kulun käännekohtia: joulusta päivät pitenevät, kun taas juhannuksesta ne lyhenevät. Tämä on aikoinaan yhdistetty Johanneksen sanoihin (Joh. 3:30): ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.”
Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Jeesuksen ja Johanneksen syntymäpäivät ovat vuoden kulun käännekohtia: joulusta päivät pitenevät, kun taas juhannuksesta ne lyhenevät. Tämä on aikoinaan yhdistetty Johanneksen sanoihin (Joh. 3:30): ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.”