Ikonitaiteen synty
|
Usein esitetään kysymys, missä ja milloin ensimmäinen ikoni on syntynyt. Vastaus on hyvin monimutkainen. Olen sanonut ihmisille, ettei sitä aikaa tai paikkaa varmaan koskaan tulla tietämään, mutta sen sijasta voimme etsiä tekijöitä, jotka ovta vaikuttaneet siihen, että kristillisessä kirkossa on syntynyt erityinen ikonimaalaus ja –tyyli.
Me lännen kristityt olemme renessanssin vaikutuksesta antaneet suuren merkityksen sanalle. Siinä ei ole mitään pahaa, sillä uskomme – niin kuin juutalainenkin usko – on juuri sanan uskoa. Kehitys idässä on ollut toisenlainen. Siellä on rukoukselle koettu suurta apua siitä, että silmä katsoo, eikä ainoastaa siitä, että korva kuulee.
Me lännen kristityt olemme renessanssin vaikutuksesta antaneet suuren merkityksen sanalle. Siinä ei ole mitään pahaa, sillä uskomme – niin kuin juutalainenkin usko – on juuri sanan uskoa. Kehitys idässä on ollut toisenlainen. Siellä on rukoukselle koettu suurta apua siitä, että silmä katsoo, eikä ainoastaa siitä, että korva kuulee.
Pieni sivuhuomautus: aina silloin tällöin tulee esiin käsitys – varmasti jonkun länsimaisen kristityn keksimä – että ikoni olisi ikkuna iäisyyteen, ikkuna taivaaseen. Tämä on sellaista romantiikkaa, joka ei ollenkaan pohjaudu todellisuuteen. Ikoni ei ole ikkuna, koska silloin me olemme aktiivisia ja ikkuna on passiivinen. Kun seisomme ikonin edessä, aktiivisuus on ikonissa: ikoni puhuu meille, ja me olemme hiljaa ja kuuntelemme.
Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet ikonitaiteen syntyyn, on hyvin paljon, niin että täydellisen vastauksen antamiseksi pitäisi oikeastaan tutkia koko Välimeren maailma, joka oli kotipaikkana kreikkalaiselle filosofialle, platonismille, uusplatonismille ja aristotelismille. On kuitenkin muutamia tekijöitä, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, että ihmiset ovat alkaneet maalata ikoneja.
Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet ikonitaiteen syntyyn, on hyvin paljon, niin että täydellisen vastauksen antamiseksi pitäisi oikeastaan tutkia koko Välimeren maailma, joka oli kotipaikkana kreikkalaiselle filosofialle, platonismille, uusplatonismille ja aristotelismille. On kuitenkin muutamia tekijöitä, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, että ihmiset ovat alkaneet maalata ikoneja.
Fayumin kuva
Yksi tällainen tekijä on niin sanottu Fayumin kuva. Fayum oli melkein ympyrän muotoinen alue Niilin länsirannalla, 60 kilometriä läpimitaltaan. Sen ensimmäiset asukkaat olivat hyvin ahkeria ihmisiä; siellä oli rikkautta ja kulttuuria niin, että johonkin aikaan sen pääkaupunki kilpaili Aleksandrian kanssa, joka silloin oli erittäin kehittyneen kulttuurin keskus. Tältä alueelta on löytynyt pieniä puulaattoja, joihin on erittäin hienoin värein maalattu ihmiskasvot. Ne tulivat päivanvaloon 1887, jolloin itävaltalainen mattokauppias Theodor Graf asetti Wienissä näytteille arabien ja beduiinien haudoista kaivamia esineitä, joiden joukossa oli myös näitä puisia levyjä. Kysymys oli siitä, että sukulaisen kuoltua hänen palsamoitua ruumistaan pidettiin aika kauan omassa kotikappelissa. Näin oli ainoastaan rikkailla, köyhillä ei ollut tällaista mahdollisuutta. Fayumin alueella tuli tavaksi, että vainaja kasvoille pantiin hänen oma kuvansa, joka oli varmaan maalattu jo hänen eläessään. Maalaukset oli tehty siten, että sulatettuun mehiläisvahaan sekoitettiin väriaineita ja tällä seoksella maalattiin pientä palettiveistä käyttäen. Ovatko nämä kuvat vaikuttaneet ikoneihin? Joka tuntee ikoneja, huomaa, että näissä sekä frontaaliasettelu että suun, nenän ja silmien piirteet ovat aivat ikonitaiteen sääntöjen mukaisia. |
Egyptissä pidettiin vuonna 395 Itä-Rooman keisarin, Theodosios I:n, aikana kirkolliskokous, jossa kiellettiin kaikki pakanalliset tavat ja tottumukset, mutta näitä tapoja ei määritelty tarkemmin. Voimme kuitenkin olettaa, että tapa panna maalattu puulevy vainajan kasvoille kuului niihin. Toisaalta näihin aikoihin, 390-luvulla, marttyyrikultti oli jo voimakkaasti kehittynyt. Se merkitsi sitä, että ihmistä, joka oli kärsinyt kuoleman siksi, että hän oli kristitty, kunnioitettiin, koska hänet nähtiin Kristuksen seuraajana.
Järjestyksessä toisessa Rooman Pietarinkirkon paikalla sijainneessa kirkossa oli alttarikaiteen, confession, päällä kaksi metallista tehtyä kuvaa, apostoli Pietari ja Paavali. Tämä on vahva todiste vuodelta 400 siitä, että vain vähän sen jälkeen, kun kuvakielto oli astunut voimaan, marttyyrien kuvia oli kuitenkin käytössä.
Toinen todiste löydetään, kun tutkitaan alkuperäisiä ikoneja sekä Rooman Santa Maria Antiquassa että Siinainvuoren Katariina-luostarissa. Nämä ovat vuodelta 500, siis ajalta noin sata vuotta sen jälkeen, kun oli kielletty maalaamasta kuvia muumioiden päälle. Näiden kuvien sommittelu ja muu kehitysaste on niin korkea, ettei voi kuvitellakaan näiden kuvien maalaamisen alkaneen vasta silloin. Ikonimaalaus ei siis varmastikaan alkanut meidän tuntemistamme vanhimmista ikoneista. Arvelen, että on tarvittu vähintään kaksi ikonimaalarisukupolvea, ennen kuin on päästy näiden vanhimpien ikonien tasolle.
Järjestyksessä toisessa Rooman Pietarinkirkon paikalla sijainneessa kirkossa oli alttarikaiteen, confession, päällä kaksi metallista tehtyä kuvaa, apostoli Pietari ja Paavali. Tämä on vahva todiste vuodelta 400 siitä, että vain vähän sen jälkeen, kun kuvakielto oli astunut voimaan, marttyyrien kuvia oli kuitenkin käytössä.
Toinen todiste löydetään, kun tutkitaan alkuperäisiä ikoneja sekä Rooman Santa Maria Antiquassa että Siinainvuoren Katariina-luostarissa. Nämä ovat vuodelta 500, siis ajalta noin sata vuotta sen jälkeen, kun oli kielletty maalaamasta kuvia muumioiden päälle. Näiden kuvien sommittelu ja muu kehitysaste on niin korkea, ettei voi kuvitellakaan näiden kuvien maalaamisen alkaneen vasta silloin. Ikonimaalaus ei siis varmastikaan alkanut meidän tuntemistamme vanhimmista ikoneista. Arvelen, että on tarvittu vähintään kaksi ikonimaalarisukupolvea, ennen kuin on päästy näiden vanhimpien ikonien tasolle.
Keisarin kuva
Toinen tekijä, joka on vaikuttanut ikonimaalauksen syntyyn, on niin sanottu keisarin kuva. Vanhan tavan mukaan keisarin oli kruunaamisensa jälkeen näyttäydyttävä kaikissa kaupungeissaan, siis Roomassa, Firenzessä, Ravennassa, Milanossa ja muualla. Kun keisarikunta laajeni, tämän tavan noudattaminen tuli kuitenkin mahdottomaksi. Sen korvikkeeksi keisarin kuva maalattiin pyöreälle levylle, joka oli samankokoinen kuin sotilaan kilpi, clipeum, ja tätä kuvaa kutsuttiin imago clipeataksi. Ajatus keisarista yhdistyi jo varhain Kristukseen. Tätä tukivat Jeesuksen omat sanat evankeliumissa, kun hän vastasi kysymykseen, oliko hän kuningas: ”Sinäpä sen sanoit.” Näin syntyi käsitys siitä, että oikea keisari, oikea basileus, on Kristus. Tästä johtuu, että vanhimmat Kristus-ikonit ovat pyöreitä kuten keisarin kuvat. Meille ei ole jäänyt näitä oikeita maalattuja ikoneja, mutta niiden sijasta on olemassa niin sanottuja psalmikirjoja, psalttareita, joiden leveissä marginaaleissa on myös tällaisia reunakuvia. Myöskään ristille ei usein piirretty Kristuksen koko hahmoa, vaan ainoastaan keisarin kuvan mukainen pyöreä kuva, jossa näkyy Kristuksen yläruumis. On varmaa, että tällaiset esitykset ovat vaikuttaneet ikonien syntyyn. |
Vesiampullit
Kolmas ikonien syntyyn vaikuttanut tekijä oliva ne pienet pullot, joita myytiin sellaisissa paikoissa, joissa oli aikaisemmin tapahtunut jotakin erityistä kristillisessä historiassa. Niinpä kun pyhiinvaeltajat tulivat Jordanin rannalla paikkaan, jossa väitettiin Jeesuksen tulleen kastetuksi, sieltä oli saatavissa pieniä pulloja, joihin ihmiset saattoivat ottaa Jordanin vettä kotiin vietäväksi. Samaten Beetlehemissä oli näitä pulloja paikassa, jossa sanottiin Jeesuksen syntyneen. Kirkosta ei otettu vettä vaan öljyä siellä kaikkialla olevista lampuista, ja ihmiset luottivat sen parantavaan voimaan. Se oli jotain pyhää, joka haluttiin viedä kotiin. Näiden metallipullojen litteälle puolelle oli pakotettu kuva siitä tapahtumasta, jonka sanottiin paikalla tapahtuneen. Tunnetuimmat tällaiset ampullit olivat ne kuusitoista, joita säilytetään Milanon pohjoispuolella sijaitsevan Monzan tuomiokirkon sakaristossa ja jotka on valmistettu ennen vuotta 600. Paavi Gregorius Suuri lahjoitti ne langobardien kuningattarelle, Theodolindalle. |
Sinettien symbolit
Nämä ovat ne kolme päätekijää, jotka ovat vaikuttaneet ikonien syntyyn. Niiden lisäksi on vielä muistettava se tosiasia, että varhaiset kristityt noudattivat samoja tapoja, joita he olivat noudattaneet, ennen kuin he olivat tulleet kristityiksi. Yksi tällainen tapa vaati, että kaikilla aikuisilla piti olla sinettisormus. Kaikki, mitä sovittiin virallisesti, piti vahvistaa sinetillä. Nämä sormukset ovat tärkeitä, sillä niissä oli yleensä jokin symboli. Ne olivat tietysti alun perin pakanallisia.
Vuonna 200 muuan kirkkoisä kielsi käyttämästä sellaisia symboleja, jotka olivat väkivallan merkkejä, kuten jousi tai miekka, vaan sellaisia, kuin kyyhkynen, laiva tai ankkuri. Nämä symbolit olivat jo käytössä, mutta niille annettiin nyt kristillinen merkitys. Kyyhkynen oli merkki Pyhästä Hengestä, ankkuri oli salainen risti. Eräässä pariisilaisessa yksityiskokoelmassa on sinettisormus, jossa on ristiinnaulitunkuva, joka on vanhimpia tuntemiamme. Ristin ympärillä on teksti ”Patir Iesov Kriste”. Siksi se on varmasti Kristuksen kuva.
Nämä ovat ne kolme päätekijää, jotka ovat vaikuttaneet ikonien syntyyn. Niiden lisäksi on vielä muistettava se tosiasia, että varhaiset kristityt noudattivat samoja tapoja, joita he olivat noudattaneet, ennen kuin he olivat tulleet kristityiksi. Yksi tällainen tapa vaati, että kaikilla aikuisilla piti olla sinettisormus. Kaikki, mitä sovittiin virallisesti, piti vahvistaa sinetillä. Nämä sormukset ovat tärkeitä, sillä niissä oli yleensä jokin symboli. Ne olivat tietysti alun perin pakanallisia.
Vuonna 200 muuan kirkkoisä kielsi käyttämästä sellaisia symboleja, jotka olivat väkivallan merkkejä, kuten jousi tai miekka, vaan sellaisia, kuin kyyhkynen, laiva tai ankkuri. Nämä symbolit olivat jo käytössä, mutta niille annettiin nyt kristillinen merkitys. Kyyhkynen oli merkki Pyhästä Hengestä, ankkuri oli salainen risti. Eräässä pariisilaisessa yksityiskokoelmassa on sinettisormus, jossa on ristiinnaulitunkuva, joka on vanhimpia tuntemiamme. Ristin ympärillä on teksti ”Patir Iesov Kriste”. Siksi se on varmasti Kristuksen kuva.